Reissusta on kohta kaksi viikkoa…

 

Ensi viikonloppuna on kulunut kaksi viikkoa Thaimaan&Malesian fillarireissun päättymisestä. Aika kovat pakkaset ovat olleet nyt reissun jälkeen kotimaassa . Oli iso ero palata +35 asteen molemmin puolen varjolukemista (ja auringossa reilu kymppi enemmän) tänne reilun kymmenen asteen iltapäiväpakkasiin. Tänä aamuna yhdeksän pinnassa mittari näytti -23 astetta, kun nappasin kotipihassani nuo pari kuvaa. Muutaman kerran olen ehtinyt suksille ja kävelemään sekä ajamaan vajaan sata kilsaa talvimaasturillani. Lisäksi säännölliset aamuspinningtuokiot ja kuntosalin uusi startti ovat käynnistynyt.

 

499E8025-B7B5-479F-9E93-4FC8EFA783D1
Talviturkin hetin pois Langkawin rannalla jo 21. tammikuuta 2018

 

 

Nyt on hyvä hetki hieman kerrata ja vetää yhteen onnistunutta Kaakkois-Aasian turneeta. Eilisen päivän piirtelin Ridewithgps-ohjelmalla reissun reittikarttoja, mikä olikin kovin aikaa vievää puuhaa. Varsinkin kun tietokone pariin kertaan ilmoitti ”Oops…tuli yllättävä virhe” enkä tietysti ollut pariin tuntiin tallentanut, joten veemäinen tunnelma piti hukata kiroilun ohella lumitöihin. Ei muuta kuin uusiksi!

 

1. Etelä-Thaimaan läpi Siaminlahden, sisämaan ja Malakansalmen kautta kohti Malesiaa

 

1A35DBF0-7522-45F5-A6E0-50B880D8BBC5

 

Jaoin reissun kolmeen osaan. Kuvassa on ensimmäinen reittikokonaisuus Bangkokista Satuniin, mistä lähti lautta Malesian Langkawille. Olen merkinnyt tuohon karttaan symbolein vaaleansiniset majapaikat ja vihreällä Bikeparking-merkillä välipäivät (kaksi yöpymistä). Välipäiviä pidin suunnilleen viidensadan kilometrin välein. Ensimmäisen viiden ajopäivän (475 km) jälkeen Bang Saphanissa itärannikolla, seuraava kymmenen ajopäivän (1026 km) ja kolmas ajoittui vasta Langkawille, missä tosin vapaapäivän kunniaksi tein liki satasen  Langkawin ympäriajon.

 

680C690B-F672-4FF5-95EB-C22CC6FCE049
Trek-ratsuni katselee Langkawin kuuluisinta majakkaa ympäriajon loppupäässä

 

Hiukan vielä yhteenvetoa tuosta Thaimaan alkuosuudesta. Matkaa Bangkokista Langkawin lautalle kertyi yhteensä 1410 km (14 ajopäivää ja 2 välipäivää). Kelit olivat enimmäkseen suotuisat. Tuuli aika maltillinen (2-4 m/s) ja tärkeintä oli, että se pysyi pääosin selän takana tai sivussa, toisin kuin edellisen talven Vietnamin reissulla. Sadetta ei muistaakseni ollut kertaakaan. Lämpötilat olivat noin 32-37 astetta varjossa ja ajaessa lämpö pyörän mittarini mukaan huiteli siellä 42-50 asteen vaiheilla. Heti reissun toinen 122 kilometrin päivä  oli kuumin ja hikisin, koska elimistö ei ollut vielä tottunut lämpöön. Maasto oli tällä reissulla aika tasaista. Korkeusmetrejä (mittarin mittaamia) tuolle osuudelle kertyi yhteensä 10265 m, mikä poikkeaa tuosta kartalta mitatusta (7832 m) aika lailla. Tiet hyväpintaisia.

 

841CDB43-FB42-408B-A72F-9A052B7A3DDA
Tämä pirteä kaveri tsemppasi Fillaranttia Trangin vaiheilla 18.1.2018 taukopaikassa

 

 

2. Malesian saarihyppely (Langkawi ja Penang), länsirannikkoa Kuala Lumpuriin ja sisämaan läpi Kuantaniin sekä itärannikkoa ylös Thaimaahan

 

923D26A6-D3C3-4157-9875-1B91341B47C0.png

Kartassa näkyvä ajoreittini Malesiassa oli pituudeltaan 1375 km (Thaimaan rajalle) ja sen jälkeen rajalta Hat Yain-kaupunkiin oli 326 km. Korkeusmetrejä päivittäisen kirjanpidon mukaan Ridewithgps mittasi Malesiassa yhteensä 11460 m ja neljänä Thaimaan päivänä 2124 nousumetriä. Oikeastaan vain yksi ainoa pienehkö vuoripäivä osui reitille, kun läksin Kuala Lumpurista sisämaahan. Noin 80 kilometrin matkalla oli noin 1550 nousumetriä. Sisämaassa oli muutenkin aikalailla korkeuseroja, muuten oli tasaista kyytiä.  Ajopäiviä Malesiassa kertyi kolmetoista ja välipäiviä kolme ja Thaimaan puolella oli kolme ajopäivää ja yksi välipäivä päätepisteessä Hat Yaissa, mistä jatkoin junalla Bangkokiin.

 

EF111930-D31F-46FF-9DEC-D30CEE832EE7
Vapaapäivänä Kuala Lumpurissa pääsin hovikuvaajaksi. Papparazi iski…

 

 

Kelit olivat edelleen suotuisat. Itärannikolla tosin parina päivänä koillistuuli oli vastainen, muuten se pysyi yleensä sivussa. Malesiassa ilmasto oli kosteampaa. Muutamia puolen tunnin mittaisia sadekuuroja oli keski- tai iltapäivällä, mutta ne pystyi hyvin väistämään. Kerran taisi olla oikein kunnon sadekin, mutta se osui välipäivään eikä häirinnyt ajamista. Varjolämpötilat olivat säännöllisesti siinä 30 ja 35 asteen välissä eli ihan sopivat jo lämpöön tottuneelle.

 

 

9C42A878-50DB-4F5D-992E-C1FB05630D37
Tässä Trek-ratsuni haistelee sisämaan maastoja Kuala Lumpurista lähdön jälkeen. Vielä muutama kilometri ja sen jälkeen päästiin reiluun kuuteen sataan metriin.

 

Pyörän kanssa ei ollut mitään ongelmaa Bangkokista lähdön jälkeen. Pyörän kasauksessa lähtöhotellissa huomasin, että keskiön alla oleva vaihdevaijerien muovinen ohjain oli jostakin syystä murtunut ja sain Munnukan Antilta (Parolan Pyörähuolto) ohjeet hakeutua Trek-jälleenmyyjälle (Probike), mikä sijaitsi hienon Lumphinipuiston vieressä. Fillari tuli kuntoon ja pelasi sen jälkeen upeasti. Pari kertaa pumppasin ilmaa lisää renkaisiin ja laitoin hiukan öljyä ketjuihin ja putsasin pahimpia matkapölyjä pois. Siinä kaikki koko 3340 kilometrin reissulla!  Ei edes rengasrikkoa osunut matkan varrelle, vaikka aina välillä tuli ajettua sirpaleiden yli. Edellisen talven Vietnamin, Laosin ja Kambodzan reissussa sama Trek-ori sai  matkakasteensa ja nyt ylensin sen Trek-ratsuksi. Viime vuonna oli ongelmaa kiekkojen osalta (jotka Trek vaihtoi takuuna) ja selittämättömiä rengasrikkoja oli muistaakseni jopa neljä. (www.fillarantti6.wordpress.com)

 

 

0B589F14-29CE-4B2F-8533-B5E6B9948827
Matka on edennyt jo takaisin Thaimaan puolelle. Majapaikkani oli Siaminlahden rannalla parikymmentä kilometriä Narathiwatin kaupungin pohjoispuolella Banton Beachilla, missä pääsin toista kertaa tällä reissulla uimaankin.

 

 

Malesiasta Thaimaahan siirryin turistien ”kieltolistalla” olevalle alueelle. Pari päivää rajan yritettyäni ajoin mm. Suomen ulkoministeriön suositusten vastaisella alueelle kohti Hat Yaita. Tiesin toki tilanteen, että aika monen länsimaisen ulkoministeriön ohjeiden mukaan ko. alueelle menoa pitää välttää Thaimaan sisäisen turvallisuustilanteen takia. Samalla tein ainoan merkittävän poikkeaman kotimaassa suunnittelemaani reittiin. Alueella Thaimaan sisäinen poikkeustilanne näkyi jatkuvina armeijan tarkistuspisteinä ja vilkkaana poliisitoimintana. Itse en kokenut oloani mitenkään uhatuksi tai turvattomaksi. Realiteetit ovat kuitenkin, että liikenne on vaaratekijä numero yksi.

 

41749826-9BE7-4913-878E-32B8F38B175A
Nämä turistipoliisit turvaisivat Fillaranttia, kun 7.2.2018 ajoin Thaimaan rajalta kohti Narathiwatin kaupunkia. Alkoi jo harmittamaan, kun itse ajoi polkupyörällä, poliisiauto seurasi kymmeniä kilometrejä perässä ja pysähtyi aina kun itsekin.

 

Tarkoitus oli alunperin ajaa Malesian itärannikolta kartassakin näkyvää 4-tietä pitkin takaisin Malesian länsirannikolle joko Alor Setariin tai Georgetowniin. Pääsyynä poikkeamiseen alkuperäisestä reittisuunnitelmasta olivat puutteelliset tai jopa kielteiset ennakkotiedot pyörän saamisesta Bangkokin junaan Malesiassa. Loppujen lopuksi, kun sain tietoa, että Malesiassa matkustajajuna ei ota pyörää kyytiin, päätin ajaa suoraan Thaimaan puolelle. Hat Yai on yksi Thaimaan liikenteen solmukohdista ja siellä onnisti kerralla. Fillarantti ja Trek-ratsu matkustivat samassa yöjunassa noin tuhannen kilometrin matkan 11.2.2018 Bangkokiin. Makuupaikkalippu maksoi noin kolmekymppiä ja fillari kolme euroa siihen lisää. Mallia VR:lle!

 

 

3. Bangkokissa oli vaihtoehtoina suurkaupungissa norkoilu tai lähteä tripille

 

945787CA-5670-4942-8EE1-4D6299AB1765

 

Bangkokiin saavuin yöjunalla maanantaiaamupäivällä 12.2.2018 reilun tunnin myöhässä. Olin jo etukäteen miettinyt vaihtoehtoja. Viime talvena olin muutaman viime päivän Ho Chi Minhissä ja katselin turistinähtävyyksiä fillarin selästä ja jalkaisin. Nyt minulla oli aikaa kolme päivää ja päätin samantien karistaa suurkaupungin saasteet taakseni. Annoin keskusrautatieasemalla fillarinavilleni PikkuGeelle ohjeet etsiä reitti vajaan sadan kilometrin päässä sijaitsevaan historialliseen Ayutthayan kaupunkiin. Kaupunki on muinainen Siamin valtion pääkaupunki, mikä on täynnä historiallisia muistomerkkejä. Se löydettiin joskus 1300-luvulla ja kaupunki oli järjestyksessä toinen Siamin kuningaskunnan pääkaupunki Sukhothain jälkeen. Mielenkiintoinen poikkeama!

 

09386A86-13BA-4B99-BA87-A57E056D6203
Wat Maha That on yksi monista vanhoista pääkaupungin jäänteistä

 

 

Kolme reissun viimeistä päivää ajoin ilman ennakkosuunnitelmaa kahden pysäkin taktiikalla. Kolmas yö oli etukäteen varattu lähtöhotelliini Phoenix Hotel Bangkok lentokentän lähistöllä. Sain tuolla pikku rundilla 229 matkakilometriä lisää, jolloin Thaimaan osuudeksi muodostui yhteensä 1965 km ja Malesian 1375 km ja yhteenlaskettuna koko reissu 3340 km.

 

9DEC34BD-973D-4FF9-8CBF-07ADD10910EA
Nämä kaksi kaunotarta toivottivat hyvää matkaa yhdessä tienvarsipaikassa toiseksi viimeisenä ajopäivänä 13.2.2018 jo Bangkokin lähistöllä.

 

4. Lopputuntumat ja jälkifiilistelyt

 

Toinen fillarireissuni Kaakkois-Aasiaan onnistui hienosti. Oikeastaan mitään isompia ongelmia pitkällä liki kuuden viikon reissulla ei ollut. Terveys pelasi hienosti, vaikka söin ja join monen ulkopuolisen mielestä turhankin rohkeasti. Pienen flunssan yskineen sain tosin jossakin vaiheessa ilmeisesti hotellihuoneen ilmastoinnin takia. Kuumasta kun hikisenä tulee ilmastoituun huoneeseen ja alkaa heti touhuta laitteiden latausten, reittirekisteröintien ja sometuksen ym. kanssa, ei asiaa huomioi riittävästi. Sitten köhittiin loppumatka, mutta ei se ajoa haitannut. Toki tuo vieläkin jatkuvan köhän syy voi toki olla ilman saasteetkin. Ei vaan ole toimeentunut lääkärin pakeille…

 

C4F1F3BE-B5B3-44E1-B2EF-20A677875DC3
Ruoka Kaakkois-Aasiassa on hyvää ja terveellistä 

 

Iso plussa meinasi unohtuikin, mutta tuosta ruokakuvasta muistui mieleen. Seitsemän kiloa jäi matkan varrelle, mikä prosentuaalisesti ei sadan kilon lähtöpainosta ole paljon, mutta hyvä alku pitää paino paremmin kurissa keväällä kuin ennen vuoden vaihdetta. Lasken tuon painon pudotuksen ennemmän terveellisen ja vähähiilihydraattisen ruuan varaan kuin liikunnan lisäykseen. Viime talven Kaakkois-Aasian reissussa pudotus oli jopa yhdeksän kiloa, mutta silloin fyysinen rasituskin oli kovempi pitkien vastatuuliosuuksien takia, mutta ruokavalio suunnilleen sama Vietnamissa, Laosissa ja Kambodzassa kuin tälläkin reissulla. Hiilihydraateista pidin huolta kummallakin reissulla runsaan oluen kulutuksen kautta, mutta leipä ja jauho jäi liki kokonaan. Toki tilalla oli riisi kummallakin reissulla.

 

AE82FC1D-BEDE-44EF-91D4-0B6B5100DBE9
Reissussa tapaa helposti ihmisiä. Tässä kaveri tuli juttelemaan huoltoasemalla 9.2.2018 ennen Hat Yain kaupunkiin ajamista.

 

Fillarireissussa on se hyvä puoli, että kontakteja paikallisiin ihmisiin syntyy helposti. Aika monta uutta Facebook-kaveruuttakin tuli tälläkin reissulla. Thaimaa on vahva turistimaa ja sen takia siellä osataan kaupungeissa kohtuullisesti englantia tai sen alkeita. Malesiassa tilanne on vielä parempi, koska siellä on monella paikkakunnalla vahva brittien siirtomaaperinne. Tuota edellisessä kuvassa näkyvää Trek-ratsuani olen jo kehunut aiemminkin. Nyt se hirnui, kulki ja pelitti loistavasti!

 

1B8A6F99-1C1A-45A0-A097-E43E5928EB0D
Tässä pari suksupolvea tienvarsikuppilan pitäjiä Kuala Lumpurista sisämaahan lähdettyäni 29.1.2018.

 

 

Loppukoontia numeroilla ym.:

  • Kilometrit 3340 km, joista Thaimaassa 1965 km ja Malesiassa 1375 km
  • Nousumetrejä 25586, joista Thaimaassa 14126 m ja Malesiassa 11460 m
  • Ajopäiviä 33 kpl, välipäiviä kuusi ja matkapäiviä kolme – neljä
  • Kilometrit ajopäivää kohden 101,2 km tai välipäivätkin huomioiden 85,6 km
  • Nousumetrejä 775,3 m/ ajopäivä tai 656,1 m /reissupäivä
  • Ajomatka/ajopäivä 52 – 131 km ja nousumetrit 262 – 1658 m
  • Nettoajoaika yhteensä 167:15 ja siitä laskettu keskinopeus oli 20,0 km/h (19,97)
  • Kalorit 92157 kcal / 2793 kcal/ päivä ts. 13,2 kg/rasvana, painon pudotus n. -7kg
  • Max 185 avg watts/pvä, max keskinopeus 23,2 km/h (8.2.2018 / 85 km)
  • Kilometrit, nousumetrit, nettoajoaika, kalorit ja watit Ridewithgps rekisteristä
  • Lämpötilat suunnilleen 30-37 iltapäivällä ja 26-30 aamulla tai illalla
  • Tuulen suunta yleensä koillisesta ja nopeus noin 1-7 m/s
  • Tiet hyväkuntoisia eikä vasemmanpuoleinen liikenne ollut ongelma
  • Kaksi läheltäpititilannetta, liikenteessä mopo kurvasi vasemmalta (väärältä puolen) ohi peiliäni hipoen ja toinen kun IPad lipesi kädestä hotellin kivilattialle. Kummastakin selvisi säikähdyksellä!

 

 

34D72D97-1885-42AE-A50B-11BC63E0C0BB
Neljällä golfkentälläkin tuli piipahdettua. Tässä viimeinen Tanya Golfcourse ennen Bangkokiin ajoa

 

Hieno ja onnistunut reissu kaiken kaikkiaan. Kiitos kaikille reissuni seuraajille  henkisestä tuesta!   Tämä oli nyt kuudes pitkä reissu eläkepäivinä. Mitähän keksisi seuraavaksi?

 

img_0587
Trekillä painettiin tämäkin Thaimaan & Malesian reissu!

 

Mainokset

Ympyrä sulkeutuu entä ylipääseminen

 

148CF1B0-836D-44CA-B0F3-A5C04B5BB708
Aamulla kun heräsi, tajusi vasta, ettei enää fillarireissu jatku. Helpotus vai paine?

 

Lauantai 10.2.2018 Miskan 15 vuotis-syntymäpäivä, Kristan mitalijuhlat entä Kaisa?

Reissu on lopuillaan. Vaatii taas aikaa päästä normaalirytmiin. Tässä on reilun kuukauden verran vedetty tukka putkella fillarilla ja siihen on psyyke ja elimistö tottunut. Samat rutiinit päivittäin. Kohteen valitseminen, mahdollisesti majapaikka, reitin suunnittelu, tavarat kasaan ja tien päälle, kuusi seitsemän tuntia maantiellä, majapaikan haku ja majoittuminen, elektroniikka lataukseen ja reitin tallennus&kirjaus, suihkussa käynti, blogin kuvien tallennus ja siirto WordPressiin, Facebook-päivitykset ja sähköpostit, FaceTime-puhelu kotiin, syömässä käynti, blogin kirjoittaminen ja seuraavan päivän ennakkovalmistelut… Tässä listaa reissun päivärutiineista. Niihin kun tottuu ja reissu etenee sujuvasti ja toisaalta somen kautta tuleva palaute antaa lisäpotkua…. Mikäs siinä on reissatessa!

 

 

F57FD553-B59D-408D-8116-2FD2D78A47C8.jpeg
Aamulla ei ollut mihinkään kiire. Ihan hotellin vieressä oli markkinapaikka.

 

Vaatii taas aikaa päästä irti reissun rutiineista ja menemisen tunnelmasta. Aiempien reissujen pohjalta tilanne normalisoituu  viikon parin päästä kotiin tulosta. Tänään oli aikaa aamulla naisten hiihdon jälkeen, katsoin YleAreenasta Vietnamin sotaa käsittelevän jenkkileffan Hamburger Hill.  Se kuvaa tosin amerikkaisnäkökulmasta kaunistellen  yhden kuuluisan Vietnamin sodan kukkulan valtausta toukokuussa 1969. Paljon realistisemman kuvan saman kukkulan taisteluista sai Vietnamin sotaa käsittelevän dokumenttisarjan 5. osasta. Sodan kulun kannalta merkitsemätön kukkula vallattiin suurin uhrauksin ja sissit olivatkin jo vetäytyneet jenkkien alta pois. Sodasta paluu normaalielämään oli monelle kova paikka.

 

 

2F428A9F-E50B-4631-A572-A4CF2001C90C.jpeg
Ajoin rautatieasemalle ja varmistin, miten toimin huomenna pyöräni suhteen asemalla. Samalla reissulla kuvasin komean rakennuksen liikennevaloissa.

 

Aamupäivällä tein Trek-ratsuni kanssa kaupunkiajelua ilman sen kummempaa suunnitelmaa. Tosin fillarinavini PikkuG sai ensin suunnistaa päärautatieasemalla (Hat Yai Jungtion). Varmistin miten menetellä pyörän junaan lastaamisen suhteen. Huomenna sunnuntaina klo 18:10 lähtevä juna 38 vie Fillarantin ja Trek-ratsun Bangkokiin. Jos olisi ollut pari viikkoa lisäaikaa, olisin mielelläni ajanut tuon reilun tuhannen kilometrin matkan. Sen verran hyvät menohalut vielä olisi.

 

A1448D27-D159-4E80-AF5A-EB69395B3E3B.jpeg
Aika hienoja nuo Hat Yain katulamput

 

 

La 10.2.2018 Vapaapäivä HatYai: 28 km / # 3105 km, +169 m (max 6,4%), ajoaika 1:41 (3:07) / # 155:52, keskari 16,2 km/h (max 36,0)

 

Kaupungilla tuli pörrättyä vähän siellä sun täällä. Kartan oikeassa yläreunassa näkyvälle golfklubille yritin päästä, mutta porttivahti ei laskenut sisälle. Sen jälkeen ajelin ihan omaksi ilokseni kaupunkia ympäriinsä. Ajoreitti näkyy kartalla.

 

7E0CFE78-1C3B-435F-BA93-2152B806FC7B

 

Komea buddha-temppeli vaati jalkautumisen. Yritin kartalta katsoa jälkikäteen temppelin nimeä, mutta sitä ei kartassa ainakaan näy. Paikka sen sijaan näkyy tuossa kartassa pienenä sutturana vasemmassa laidassa.

 

 

9FA43DE7-ED11-4E48-8EF6-3BBA33854026
Komea buddha-temppeli osui myös silmiin päivän kaupunkiajelukierroksella

 

Nyt pitää alkaa seuraamaan tuota Kaisa Mäkäräistä. YleTV2 näkyy pikkukuvana koko ajan ja Kaisa läksi juuri liikkeelle.   Pieleen meni ja kolme sakkoa ja Kaisan arvokisatuuri ei osunut nytkään kohdalle.

 

 

 

 

 

 

Hat Yain kaupungista hiukan. Kaupunki on Songkhlan alueen pääkaupunki ja maan neljänneksi suurin kaupunki. Aamulla katselin netistä vähän noita turistinähtävyyksiä, mutten kauheasti niistä perustanut. Kaupunkiajelun pohjalta kaupungin yleisilme on aika harmaa ja mitään sanomaton, joten täältä on helppo huomenna lähteä pois.

 

 

Su  – ma 11.-12.2.2018. Matkapäivä Hatwai- Bangkok, Express Train 38

 

Majapaikka pitäisi luovuttaa jo puolelta päivin ja juna lähtee vasta klo 18:10. Aamiaisella kysyin huoneen luovutuksen myöhästymisestä tytöltä, mikä tarjosi heti kännykän ja sain sovittua diiliin iltaan asti . Sopivasti extraa eli noin viitonen  siitä, että saan rauhassa katsoa miesten yhdistelmäkilpailun kämpässäni ja sen jälkeen laittaa kimpsut ja kampsut kasaan ennen asemalle ajoa. Hyvä diili mielestäni vaikka Iivo sulikin alkukisan machoilun jälkeen.  Asemalla ajoin jo noin puolitoista tuntia ennen junan lähtöä.

 

00DF3CF8-D2A7-4E67-9EDE-68AF5ABB9262.jpeg
Junapalvelija laittaa junaa 38 juuri yökuntoon.

 

Kello on varttia vaille yhdeksän aamulla. Tulin juuri ravintolavaunusta aamiaiselta. Paistettua munaa, hiukan nakkia, paahtoleipää, tuoremehua ja kahvia, muffinsi ja pari minibanaania. Sama reilun vitosen (220 Bt) hinnoittelu kuin eilinen illalliseni, mikä oli ihan kunnon thaiateria. Illallinen tarjoiltiin hyttiin.

 

 

3FDC63BB-F54A-458E-A2F5-62E6091B58CB.jpeg
Tässä aamiainen ….ihan hyvin upposi!

 

Juna lähti sunnuntai-illalla noin puoli tuntia myöhässä. Olin Trek-ratsuni kanssa asemalla jo reilu puolitoista tuntia ennen junan lähtöä. Lipun pyörälleni kirjoitti tavaralähetyksen sama ystävällinen hiukan vanhempi rouva, jolta edellisenä päivänä vielä kävin varmistamassa pyöräni junaan saamista. Talutin itse pyöräni kolmoslaiturin aivan etupäähän, missä oli jo iso määrä erilaista tavaraa ja puolenkymmentä moottoripyörää. Samoin itse sai nostaa pyörän tavaravaunuun junaan saapuessa noin kymmenen minuuttia ennen sen aikataulun mukaista lähtöaikaa. Pyörän kuljetus maksoi 90 Bt ja makuupaikkalippuni noin tuhannen kilometrin matkalle 905 Bt. Kovin on edullista yhteensä noin 25 euroa.

 

 

9389A793-838C-4119-8C0C-F5AC3456DA5D

 

Juna on aikalailla jo maailmaa nähneen oloinen, mutta yllättävän toimiva. Varsinkin yhdistetty istuma- ja makuupaikka on nerokas. Istumapaikkana on noin metrin levyinen pikkusohva, joita on kaksi vastakkain. Väliin saa kunnon tarjoilupöydän, mihin illallinen kiikutettiin. Iltakahdeksan jälkeen vaunuun tuli nuori vaunupalvelija, mikä alkoi kasata istumapaikoista makuupaikkoja. Sohvien väliin käännettiin istuimet välipaloiksi ja patjat ja petivaatteet löytyivät yläsängyn takaa. Kummankin ylä- ja alapedin eteen vedettiin vihreä siirrettävä verho, mikä takasi yksityisyyden.

 

 

F6E4CC18-0A95-4026-AAF9-8692C0496765.jpeg
Aamiaisen jälkeen nappasin kuvan vielä ravintolavaunun ikkunasta käsin.

 

Olin ohjeen mukaan ottanut alapetipaikan, mikä oli hiukan kalliimpi. Se on kuulemma viitisen senttiä (190 cm) pidempi kuin yläpeti. Yllättävän hyvä paikka nukkua. Leveyttä oli sentään metrin verran ja vaikka varpaat juuri ja juuri ottivat kiinni seinään, niin mukavalla tyynyllä ja patjalla ja ohuen peiton alla pystyi hyvin nukkumaan. Mitä nyt niinkuin junassa yleensäkin siitä tärinästä ja jyskytyksestä johtuen näkee villejä unia. Itse katselin jossakin vaiheessa komeaa vuorimaisemaa ja pelkäsin, kun juna lähti syöksymään vasemmallle alas jyrkkää kurvia kohti. Onneksi jarrut pitivät! Vaikka koko matka olikin tasamaata…

 

0949BFD0-0F34-473A-97A2-52D458E2AEB3.jpeg
Tässä junayksiöni aamulla työskentelypaikkana.

 

 

Jo sunnuntai-iltana mietin reissun loppuohjelmaa. Vaihtoehtoina oli lähinnä jäädä kolmeksi päiväksi Bangkokiin notkumaan tai sitten tehdä vielä joku pikkurundi. Valitsin jälkimmäisen. Minulla on valmiiksi ke/to-väliseksi yöksi jo varattuna Phoenix-hotelli lentokentän läheltä. Sieltähän aloitin reissuni kohta kuusi viikkoa sitten perjantaina 5.1. ja jätin pyöränkuljetuslaukkuni ja muuta pientä sinne sisälle.

 

 

FCB57630-40F5-4E8B-AFC6-060D33CBC335.jpeg
Pearl Bangkokin yksi maamerkkirakennus on 25 kerroksinen ja  150 metriä korkea.

 

Junan saapuessa toivottavasti kohta puoliin Bangkokin päärautatieasemalle, aikomukseni on suunnata Trek-ratsu entiseen Siamin pääkaupunkiin Autthayaan. Sinne on matkaa vajaa satakilometriä kohti pohjoista. Sen jälkeen eletään tilanteen mukaan, minne fillarinavini PikkuG meitä vie seuraavaksi. Ehkä Bangkokin kaupungin itäpuolelle, mistä kuitenkin on säädyllinen matka tuohon viimeiseen majapaikkaan lentokentän tuntumassa. Saanee siihen parin sadan kilometrin rundin mahdutettua ja pääsee irti pahimmista ison kaupungin vitsauksista. Samalla mikäli matkanteko sujuu, voi vielä hiukan jelpata Polkijatoveritjoukkuettamme Talvikilometrikisassa. Joukkueen kapteeni Piia Jokinen sai pienten vastaväitteitteni jälkeen rekryttyä Fillarantin joukkueeseen. Olemme komeasti kolmantena pienjoukkueiden kovassa sarjassa ja toivottavasti pysymmekin. Kilometrejä on kasassa jo komeasti reilut kuusituhatta yhdeksänhenkisellä joukkueella.

 

 

Ma 12.2.2018 Bangkokin päärautatieasema – Ayutthaya, 31.ajopäivä: 97 km / # 3208 km, +628 m (max 11,1%), ajoaika 4:12 (6:14) / # 160:26, keskari 23,0 km/h (max 38,9)

 

Loppujen lopuksi juna oli reilun tunnin myöhässä. Aikataulun sijasta 10.10, se saapui noin 11:30 Bangkokin päärautatieasemalle. Läksin samantien ajamaan. PikkuG sai osoitteeksi Ayutthaya. Ajelin junashortseissa noin kymmenen kilometriä ja sitten puikkasin yhteen porttikongiin vaihtamaan pyörähousut ja pyöräkengät.

 

 

54191563-AB8A-4BF0-95D6-73E91967835C.png

 

Keli täällä Thaimaan ”pohjoisessa” oli ihan hyvä. Lämpöä reilu kolmekymmentä ja tuuli oli taas myötäinen. Vaikka ajoin monta kymmentä kilometriä Bangkokin keskustassa, ajo oli yllättävän sujuvaa ja vauhdikasta. Loppumatka valtatietä pitkin menikin hyvässä myötäisessä liki kolmeakymppiä. Koko päivän keskari oli peräti 23,0 km tunnissa. Mitään herkkua ei ajo kuitenkaan ollut. Kova liikenne eikä mitään kuvauskohteitakaan, mutta maisema vaihtui ja pääsi Bangkokin noidankattilasta pois.

 

 

4D145BE6-BD4D-4C75-A341-A328DC7A2769.jpeg
Perillä Ayutthayassa ja majapaikkani Brickhouse on tuossa sadan metrin päässä, joten voi hyvällä omalla tunnolla ottaa oluset… Maistuu ajon jälkeen!

 

Brickhouse majapaikkani oli mukava mesta. Majapaikan isäntä oli hyvin pyöräilyorientoitunut. Hänellä oli myös pyöriä vuokralla. Kaupungissa oli pyöräily hyvin esillä. Liki joka majapaikka vuokrasi pyöriä ja ihmiset liikkuivat aika paljon fillareilla noissa turistikohteissa.

 

 

FBE7901A-536F-46E7-8207-41232A66B3E3.jpeg
Illallista odotellessa majapaikkani viereisessä ruokapaikassa

 

 

Illalla kävin majapaikan vieressä syömässä. Kaupungissa oli silmin nähden paljon turisteja. Juttelin mm. kahden skottimiehen kanssa, jotka olivat kaljalla ruokapaikassani. No tuli siinä pari Changia nautittua itsekin.

 

 

Ti 13.2.2018 Ayutthaya – Pathum Thani 32. ajopäivä: 80 km / # 3288 km, +428 m (max 6,5%), ajoaika 4:09 (7:12) / # 164:35, keskari 19,2 km/h (max 35,2)

 

 

F68DEAB8-2D6E-4560-AD34-D79C5A58BC6C.jpeg
Majapaikan johtaja halusi kuvata omalla kamerallaan matkamiehen kyltin alla ja samalla nappasi Fillarantistakin kuvan. Meistä tuli Facebook-kaverit samalla.

 

Aamulla en pitänyt mitään kiirettä. Olin varannut seuraavan majapaikan Booking.comin kautta noin 70-80 kilometrin päähän Pathum Thaniin. Tarkoitus oli aamulla katsoa nuo historiakohteet täällä Ayutthayassa. Kysyinkin aamulla majatalon isännältä vinkkiä ja hän piirsi karttaani sopivan ajojärjestyksen. Ei muuta kuin sen kanssa liikenteeseen.

 

 

F68412D2-C859-42C9-BED9-DF468CD375CE.jpeg
Trek-ratsu on ollut aivan loistava tällä reissulla. Kerran ilmaa renkaisiin ja pari kertaa öljyä ketjuihin ja 3300 kilometriä.

 

 

Itse en ole oikein innostunut noista raunioista, mutta nyt menin ihan pääsymaksun kera (50 Bt / 1,25 Eur) Wat Maha Thatin-alueelle. Yritin viedä fillarinkin sinne, mutta juuri kun sain sen sisääntuloportista, porttivahti huusi perään ja torppasi ajatukseni. Siihen se Trek-ratsu jäi sisäpuolelle portin lähelle norkoilemaan. Ei edes kauroja…

 

 

09386A86-13BA-4B99-BA87-A57E056D6203
Wat Maha That ja näkymä taustalla Waeat Rachaburanaan.

 

Alueella oli jonkin verran turistiryhmiä erikielisten oppaiden kanssa. Itse kuljin yksikseen ja otin kuvia, kun siltä tuntui. Katsoin myöhemmin Wat Maha Thatin historiaa internetistä. Entisen Siamin valtakunnan pääkaupunki ja tuo Wat Maha ajoittuu jonnekin 1300-luvulle. Siitä on ihan hyvä kuvaus ja hienoja kuvia oheisessa linkissä. http://www.ayutthaya-history.com/Temples_Ruins_MahaThat.html

 

 

 

 

 

Ihan mukava rupeama oli olla reilu puoli tuntia tuolla alueella ilman fillariakin. Kävelin ja katselin ja napsin muutaman kuvan, kun siltä tuntui. Tuo oikean puoleinen yläkuva tuo mieleen Pisan kaltevan tornin, tosin aika paljon myöhemmin. Vielä on pystyssä, mutta mitenköhän kauan…

 

 

B4E5AA75-3C20-426D-BC4B-D769D6447CA0.jpeg
Kulttuurikierros jatkuu Wat Maha Thatissa. Buddha-puu.

 

Tämä Buddha-puu oli yksi alueen vetonauloista. Aika moni turisti halusi kuvata itsensä sen ääressä. Ihan oikea puujuurakko. En nyt muista miten tuo buddha-naama sinne juurakon väliin on joutunut.

 

 

 

 

Tuo yläkuvan vasemman puoleinen torni on jo eri alueella, enkä viitsinyt sinne erikseen maksaa pääsymaksua, vaan otin muutaman kuvan pikkuzoomilla.

 

 

DA7E14DA-859D-4A74-A982-888AF0790153
Hienoja katulamppujen Ayutthayassakin

 

Noita katulamppuja olen ihaillut monessa kaupungissa täällä. Viimeksi Hat Yaissa otin kuvan ja sama trendi näkyy jatkuvan täällä Ayutthayassa. Varmaan valoteho kärsii, mutta kauneusarvot ovat toinen juttu.

 

 

0661474E-58C2-4D8F-8889-FA6B6A4832C6.png

 

 

Jätin rauniot taakseni ennen puolta päivää. Oli kiva poikkeama tämä vanha historiallinen kaupunki. Edeltä käsin vedin hiukan pitkää tikkua, jäänkö kolmeksi päiväksi Bangkokiin ja katselen sen nähtävyyksiä fillarin selästä. Mielestäni oli oikea ratkaisu jättää Bangkokin ruuhkat ja huono ilman laatu hiukan inhimillisempään vaihtoehtoon. Samalla tuli noita fillarikilometrejä, joihin en ole yhtään kyllästynyt tällä reissulla. Rakastan lämpöä ja upeita pyöräilyolosuhteita!

 

 

 

 

 

Tänään olin suunnitellut reitin niin, että pystyn ajamaan pienempiä teitä. Sama tie, jota tulin Bangkokista olisi alussa ollut lyhyin varaamaani majapaikkaan. Panin PikkuGeelle kuitenkin väliosoitteeksi Wang Noi-kaupungin, millä sain ajoreitikseni 309-tien ja myöhemmin 352-tien. Matkaa tuli ehkä reilu kymmenisen kilometriä lisää, mutta rauhaa liikenteeltä senkin edestä.

 

70E705B6-B800-4B12-BEB9-C8ABA693443A.jpeg
Tänään ajoin tasankoseudun läpi. Matkalla oli paljon jokia ja varsinkin kanavia.

 

 

Maisemat olivat tänään hyvin tasaisia, mutta toisaalta hyvin rauhoittavia. Vihreän eri sävyt kilpailivat kanavien ja jokien välimaastossa. Ajoin hyvin rauhallisesti. Tuuli oli välillä myötäinen mutta tie mutkitteli aika lailla ja loi tuulelle monia muotoja. Ilman lämpötila oli ihanteellinen, vähän reilu kolmekymmentä astetta. Iho tykkää juuri tuosta lämmöstä ja oli hieno ajaa hihattomassa fillariasussa.

 

 

 

Joskus neljän pinnassa ajoin majapaikkakaupunkiini. Taaskaan PikkuG ei tunnistanut hotellia eikä edes sen katuosoitetta. Se ei ollut yhtään ihme, ettei tunnistanut hotellia, koska se oli vasta avattu noin kuukausi sitten. Mutta aika paljon nämä kartat pätkii noiden katunimienkin suhteen. Ratkaisu oli, kun yhdellä Amazon-huoltoasemapaikalla netin kautta huomasin, että hyvin lähellä hotellia on golfkenttä. Sen PikkuG löysi ja niillä ohjeilla ajoin melkein loppuun asti.

 

 

B3BD944A-3478-4808-8B57-ED4C5EC34FC1.jpeg
Uuden karhea hotellihuoneeni kuukausi sitten avatussa Triple Trees-hotellissa. Aikamoinen suunnittelumoka. Ei mitään vaatteiden säilytystiloja. Orsi jääkaapin yläpuolelle.

 

Hotelli Triple Trees on niin kuin kuvakin näyttää ihan uusi. Kysyin respasta ja he kertoivat, että 10.1.2018 oli ollut avajaiset. Vieläkin ulkopuolella näkyi rakennusmiehiä tekemässä pikkufiksausta ym. Työnsin Trek-ratsuni niin kuin olin tottunut tekemään sisälle Respaan. Huomasin heti, että se herätti hiukan huomiota. Kysyin saanko viedä pyöräni huoneeseen. Respan virkailija soitti ja sieltä johtajalta tuli kielto. Ei onnistunut edes ala-aulaan, missä tyhjässä hotellissa olisi ollut lukuisia paikkoja. Niinpä he tekivät monenkertaisen työn, kun läksivät kahden ihmisen voimin näyttämään ja avaamaan porttia ulkopuolella olevaan säilytystilaan.

 

81CF07A3-18F7-4190-B63A-068EB9713B64
Archa-Beer oli uusi tuttavuus. Ostin sen ruokareissun päätteeksi Seven Elevenista. Halvin 49 eli noin 1.20 euroa 640 ml / 5%  puteli. Samaa konsernia Changin kanssa ja makukin.

 

Syömässä kävin puolisen kilometriä hotellin ulkopuolella vilkkaalla liikekadulla. Ihan normi Thai-ruoka, mihin olen tykästynyt. Pyysin spicy-version ja aterian saatuani pyysin lisää chiliä. Hiukan kummeksuen toivat lisää sekä chili-kastiketta että leikattua chiliä liemessä. Eivät alunperin uskoneet, että Fillarantille mikään spicy ei ole liian voimakasta. Sri Lankan ruuat kun on koettu, Thaimaa tulisuudellaan on lällärikamaa. Www.fillarantti5.wordpress,com.

 

 

9DEC34BD-973D-4FF9-8CBF-07ADD10910EA.jpeg
Kaunis on äiti mutta niin on tytärkin iltaruokailupaikassani.

 

 

Ke 14.2.2018 Pathum Thani – Bangkok, 33. ajopäivä: 52 km / # 3340 km, +262 m (max 4,0%), ajoaika 2:40 ( 5:59) / # 167:15, keskari 19,4 km /h (max 38,3 )

 

Kuten kuvasta näkyy, Suvarnabhumin kansainvälinen lentokenttä on aika lähellä. Tästä Phoenix Hotellista aloitin reissuni kuutisen viikkoa sitten. Tänne myös ympyrä sulkeutui. Kilometrejä kertyi tällä reissulla 3340 km ja ajoaikaa kului 167 h : 15 min. Toki tien päällä olen ollut hurjasti enemmän, ainakin pari tuntia lisää joka päivä. Pyörälaukku odotti hotellissa ja tuossa iltapäivällä kahden kolmen kieppeillä sain sihauttaa ns. asennuskaljan pyörän pakkaamisen jälkeen. Trek-ratsuni on ollut loistava ajopeli. Kerran ilmaa hiukan lisää renkaisiin ja pari kertaa öljyä ketjuihin. Ei mitään tekniikkaongelmia koko reissulla. Kuskin voitelu on ollutkin monimutkaisempi, mutta voisin sanoa pärjänneeni aika hyvin. Kaljaa illalla koneeseen on ehkä hyvä kiteytys!

 

 

DB688DFC-3763-47D3-B084-007A5255FA22.png
Sopivan lyhyt siirtymätaival lentokentän lähelle.

 

Itse asiassa hotelliin oli matkaa vain noin neljäkymmentä kilometriä eilisestä kohteestani. Mutta kun ilma oli loistava ja tulin hotellini lähistölle jo ennen kahta, ajelin vielä kymmenkunta kilometriä ylimääräistä. Samalla sain sopivan loppulukeman reissulleni 3340 km. On se jännä tunne tulla perille näinkin pitkän reissun jälkeen. Tänään ajaessa ajattelin vielä, ei edes yhtään rengasrikkoa tai muuta tekniikkaongelmaa. Aika harvinaista herkkua. Viime talvena Vietman – Laos – Kambodza-kierroksellani paikkasin useamman kerran rengasta ja lisäksi oli kiekko-ongelmaa riesana. Nyt hovihankkijani Antti Munnukka & Parolan Pyörähuolto vaihtoi takuukiekot, jotka kestivät hienosti satakiloisen Fillarantin alla. Tosin reissu on sulattanut…painoa en vielä tiedä, mutta vyötäröltä on lähtenyt kymmenkunta senttiä.

 

D647215A-A6AA-4983-8620-E3D306C500BF.jpeg
Eihän golfari pääse karvoistaan edes pyöräreisulla. Siinä Trek-ratsuni katselee Tanya Golf-kenttää.

 

Aamupäivällä en pitänyt mitään kiirettä. Söin aamiaisen hotellissani ja joskus kymmenen pinnassa ajattelin ensin ajaa läheisen golfkentän kautta kohti lentokenttää. Eihän golfari pääse karvoistaan!  Oli kaunis kenttä tuo Tanya Golf Course. Kahvit join siellä ja haistelin ilmapiiriä muutaman kuvan kera.

 

 

 

Matkaan ruuna reipas eikun Trek-ratsuni. Annoin PikkuGeen osoitteeksi Suvarnabhumin lentokentän, kun en löytänyt hotelliani sen luettelosta. Ilma oli taas loistava. Iltapäivälle luvattiin 34 astetta ja tuuli oli aika tyyni. Ihana fillarikeli! Ajelin tänään aika rauhallista tahtia ja nautin viimeisestä ajopäivästä. Kaiken kaikkiaan olen nauttinut tästä reissusta ehkä enemmän kuin aiemmista. Olosuhteet ovat olleet harvinaisen hyvin puolellani. Ei ongelmia ilmojen eikä pyörän suhteen. Kaikki on natsannut. Oikeastaan koko reissulla on ollut kaksi läheltäpiti-tilannetta. Kerran nuori kevarikuski suurin piirtein hipaisi minua ohittaessaan vasemmalta. Ja toinen kauhukuva oli, kun hotellin aulassa pudotin IPadini kivilattialle. Se vaan lipesi käsistä, mutta yllättäen ei rikkoutunut!

 

 

983C2B61-72E5-4F90-881E-8B23480626DD.jpeg
Vielä Tanya Golf Coursella…klubiravintola on taustalla.

 

Hotellini löysin yllättävän hyvin, vaikka PikkuG ei sitä tunnistanut. Krabang Road tuli sopivasti vastaan ja sitten aloin kytätä sen poikkikatuja. Oma Phoenix Hotellini oli poikkikadulla Soi 7 ja kun sen löysin, kävin juomassa oluen ennen hotelliin ajoa. Samalla otin ravintolasta pari Changia kämpille mukaan, koska kaupoissa oli alkoholiton aika kello 17 asti. Pitihän asennusolut hommata!

 

D5235102-F8AA-4D29-BD6A-D4B09963B66F.jpeg
Aivan Phoenix-hotellin kulmilla on pieni joki.

 

Pyörän pakkaus pyörälaatikkoon oli tuttu tunnin jobi ennen asennusolutta. Levyjarrujen väliin laitettavat muovipalikat olin jonnekin hukannut. En kerta kaikkiaan löytänyt niitä pyörälaukustani. No eiköhän tuo toimi ilmankin niitä.

 

3485034F-ABED-4383-BF0A-D6CA06C6FBB7.jpeg
Ja kuva sillalta toiseen suuntaan…

 

Pienen kävelylenkin tein ennen syömäreissuani. Siinä oli pieni joki aivan hotellini kulmilla ja muutaman kuvan nappasin sillalta käsin. Sitten kävelin pääkadulla ja hain sieltä sopivan iltasapuskapaikan.

 

 

8C4C279D-FFE7-41F2-AB78-1999B8B39386.jpeg
Ihan hotellini lähinurkilta kuvaa ennen iltaruokailua.

 

Olin vähän kahden vaiheilla. Oli kova nälkä. En ollut syönyt mitään noin yhteentoista tuntiin hotelliaamiaisen jälkeen. Mietin otanko lisäksi vielä riisiannoksen, mutta hyvä kun en ottanut. Aivan loistavan makuinen oli tuo cashew-pähkinöillä terästetty thai-ateria.

 

C4F1F3BE-B5B3-44E1-B2EF-20A677875DC3.jpeg
Kylläpä maistui…aamiainen hotellissa joskun kahdeksan jälkeen ja nyt iltapalaa liki puoli vuorokautta myöhemmin!

 

 

Ympyrä on nyt sulkeutunut liki kuuden viikon reissaamisen jälkeen. Fillarantti on polkaissut 3340 kilometriä ja ajoaikaa on kulunut siihen 167 h : 15 minuuttia. Hieno reissu taas kerta kaikkiaan! Nyt pitää lähteä mammaa hoitelemaan ja lumitöitä tekemään. Ehkä tänä vuonna pääsee vielä suksillekin. Viime vuonna jäi väliin.

Reissun loppusuora on jo menossa…

 

879835E3-4ED8-408C-B16F-CD4944DBDABE.jpeg
Parta ajamatta ja rosvon näköinen. Ilmankos nuo poliisit oli koko päivän kimpussa!

 

Keskiviikko on jo illassa, kun aloitan tätä bloggausta. Tulin hetki sitten illalliselta, mikä tarjoiltiin rantapaviljonkiin. Olen Banton Beach Resortissa, missä on oma bungalowi ja yksityispalvelija. Ranta kuin elokuvista on ihan tuossa vieressä. Kun ajoin tänne iltapäivällä, pistäydyin myös meressä. Ajopäivä oli aika vivahteikas, mutta siitä hetken päästä.

 

B824BF21-A622-42DC-B65B-F67166576426.png
Thaimaan ja Malesian rajalta epävakaan alueen läpi Banton Beach-resortille

 

 

 

Ke 7.2.2018 Su-Ngai Kolok – Banton Beach, Narathiwat, 28. ajopäivä: 96 km / # 2875 km, +656 m (max 6,6%), ajoaika 4:25 (6:20) / # 145:24, 21,5 km/h (max 47,4)

 

Aamulla hyvästelin halvan ja suttuisenkin Moonshadow-majapaikkani. Ruoka siellä tosin oli hyvää ja henkilökunta hyvin pyöräily-ystävällistä. Majatalon emäntä oli aktiivifillaristi. Oli juuri tullut Giantilla maastopyörälenkiltä, kun saavuin. Lisäksi hänellä näkyi olevan Colnago-maantiefillari toisessa kerroksessa. Pääsin itse  keskiviikkoaamuna liikenteeseen vasta yhdeksän pinnassa, koska hintaan kuulunut erinomainen aamiainen tarjoiltiin vasta puoli yhdeksältä.

 

115CE176-E3BF-43D5-86E1-D97FBE1A6D10.jpeg
Päivällinen illalla halvassa Moonshadow-majapaikassani
95DEEC1E-68DC-4B65-A048-2E99A029618E.jpeg
Ja ravitseva aamiainen antoi hyvän potkun keskiviikkopäivään

 

Päivästä tuli hyvin vivahteikas ja suojeltu. Jo viime blogissani kerroin alueen erikoispiirteistä. Suomen ulkoministeriö niin kuin moni muukin vastaava instanssi ei suosittele alueella liikkumista epävakaan tilanteen takia. Vasta aamulla kun läksin liikkeelle, valkeni itsellenikin tilanne. Heti kun pääsin ulosmenotielle, alkoi tulla vastaan armeijan sulkupisteitä. Tuon alla olevan kuvan otin vähän salaa pikkutelellä ohitettuani tarkistuspisteen. Autoja pysäytettiin ja papereita tarkistettiin ja rynnäkkökiväärit olivat esillä. Itse pääsin ajamaan vapaasti.

 

 

D3D7083D-DAF9-44AB-8CEB-B0466DA5017D.jpeg
Narathiwatin alueella on kuin sotatila. Jatkuvia armeijan sulkupisteitä.

 

 

Ja noita armeijan sulkupisteitä oli kymmeniä tämän päivän reittini varrella. Muutenkin armeijan läsnäolo alueella näkyi selvästi. Varuskuntia, piikkilankaesteitä ym. oli poikkeuksellisen runsaasti. Myös poliisi oli armeijan ohella vahvasti esillä. Yritin googlettaakin tuota tarkemmin, mutten löytänyt muuta kuin, että olo alueella on epävakaa ja sen takia Thaimaan armeija haluaa pitää asian hyvin kurissa.

 

AF9D22DE-D158-45F0-9F48-1E47273F554D.jpeg
Thaimaan nuori kuningas poseeraa jatkuvasti teiden varsilla

 

Nämä kolme turistipoliisia sain yllättäen suojakseni vähän matkaa ajettuani. Samassa poliisiautossa olleet kolme poliisia pysäyttivät minut ja kertoivat turvaavansa turistien läsnäoloa. He kyselivät aika paljon taustoja ja mihin olin menossa ym. Ottivat kuvia, halusivat jopa selfietä, joten itsekin uskalsin pyytää oman selfien. Kun läksin liikkeelle he ajoivat perässä ainakin kymmenen kilometriä. Kun pysähdyin juomaan tai ottamaan kuvaa, hekin tulivat siihen. Alkoi jo hiukan harmittaa. Toisaalta olivat ystävällisiä ja selittivät rooliaan. No täällähän pitää aina hymyillä ja vähän kehua maata ja sen ihmisiä.

 

 

41749826-9BE7-4913-878E-32B8F38B175A.jpeg
Kylläpä Fillarantista pidettiin huolta tänään. Ei saanut hetken rauhaa.

 

Tässäkin kun pysähdyin ottamaan kuvan tuosta komeasta Buddhasta, he tulivat autostaan ja samalla antoivat informaatiota. Onneksi yhdelle heistä tuli puhelu ja seurueen johtaja pyysi anteeksi, että he joutuvat poistumaan suojelustani. Huokasin jo helpotuksesta, mutta mitä vielä. Heti kun kolmen turistipoliisin seurue ajoi pois, perääni ilmestyi uusi poliisiauto, liikennepoliisi. Ja taas ajettiin peräkkäin tai he ajoivat perässäni. Tuo uusi oli yksittäinen poliisi, mikä ei tullut juttusille olenkaan. Oli ilmeisesti saanut tehtävän noilta aiemmilta.

 

BD44FED5-9822-485F-A6B7-82268FDB05B2.jpeg
Tämä Buddha on kuulemma Etelä-Thaimaan korkein noin 20 metriä, valisti turistipoliisi

 

Kun pysähdyin juomaan, auto pysähtyi myös. Sain juomaseurakseni nuo neljä naista, mitkä myös halusivat ottaa kuvia. Harmitti oikein, kun aamulla oli parta jäänyt ajamatta ja hammasproteesi laittamatta paikalleen. Kysyivät Facebookia ja annoin Fillarantti reissaa ja bloggaa-sivuni. Kun tulin majapaikkaani, huomasin että fillarisivustoni oli saanut uusia tykkäyksiä.

 

 

 

 

Narathiwatin kaupungin keskustan jälkeen onneksi tuo liikennepoliisi kyllästyi seuraamiseen. Olipa helpottava olo päästä irti noista takapiruista. Majapaikkani varasin tiistai-iltana ja se sijaitsee Narathiwatin lentokentän jälkeen aivan meren rannassa. Kysyin yhdestä juomakioskista ja sain ajo-ohjeen, millä kurvailin perille asti.

 

0B589F14-29CE-4B2F-8533-B5E6B9948827.jpeg
Banton Beach-resort on jo ihan lähellä

 

Saavuin Banton Beach-Resortiin. Sielläkin oli taas turistipoliisi vastassa. Ajoin hikisenä paikalle ja turistipoliisilla oli huoneeni avaimet jo valmiina ja hän tarjosi energiajuoman. Ihan kreisiä! En keksinyt muuta kuin, että aiempi turistipoliisi, mikä halusi tietää mihin olin menossa, oli tiedottanut asian kollegalleen.

 

 

 

 

 

No onneksi ei sentään tullut huoneeseen mukaan. Turistipoliisi antoi huoneen avaimen ja toivotti hyvää lomaa. Puitteet ovat hulppeat, oma bungalowi, oma uimaranta ja jopa palvelija. Läksin majoituttuani ajamaan vielä pienen lenkin. Tosiasiassa halusin kylmää kaljaa… Oma palvelijani ei sitä ymmärtänyt ja kun kysyin minimarkettia tuli vain pään pyöritystä. Eikä alueelta eikä sen ulkopuoltakaan löytynyt olutta, no voi kiesus. Pieniä myyntipisteistä oli, muttei olutta. Kun tulin takaisin, palvelija riensi avaamaan bungalowin aitaportin ja toi kohta jääastian huoneeseeni. Onneksi itselläni oli pieni jemmapullo odottamattomia tilanteita varten…;)

 

BC2EB48F-8FE7-438A-96BE-DFEF80757779.jpeg
Kelpaa omassa huvilassa yksityisrannalla asustaa

 

Tulin majapaikkaani jo kahden pinnassa ja tuon oluen etsimisreissun jälkeen, laitoin uikkarit jalkaan ja läksin omalle rannalleni. Olikin vasta toinen kerta tällä reissulla, kun kävin meressä. Ensimmäinen oli Malesian Langkawilla 21.1.2018, milloin heitin talviturkin pois länsirannikolla Andamaanien mereen. Nyt kyseessä on saman Etelä-Kiinan meren itärannikko ja Siamin lahti.

 

4EEE4DDB-6999-42C2-A30D-EA37165686F8.jpeg
Tässä oma Banton Beachini. Tuossa oikealla näkyvässä paviljongissa tarjoiltiin päivällinen ja aamulla aamiainen.

 

Meressäkäynti oli taas hieno kokemus. Vesi oli hyvin lämmintä ja tosi suolaista. Suolaisuuden huomasin, kun istuin veteen. Aallokko oli melkoinen ja aina välillä joku aalto pääsi yllättämään ja muutaman kerran heitteli Fillarantin melkein nurin niskoin. Onneksi silloin ei ollut kamera esillä. Mikään auringossa makaaja en ole koskaan ollut, joten aika äkkiä tulin merestä pois ja suihkussa pesin ison kasan mukaan tarttunutta hiekkaa pois.

 

 

 

 

No onneksi tuli käytyä meressä. Nyt on kumpikin puoli, länsi- ja itärannikko lotrattu samalla reissulla. Suihkun jälkeen ajoin vihdoinkin parin päivän partani ja siistiydyin illallista varten. Palvelijani kävi kysymässä, mihin aikaan haluan iltaruuan. Sovimme ajaksi 19:oo ja paikaksi rantapaviljongin. Kun kello tuli yhdeksäntoista, hän koputti taas oveani ja sanoi ruuan olevan valmis. Merellistä keittoa, munakasta, riisiä ja vihanneksia. Oikein maukasta ja hienosti tarjoiltuna. Aamulla samassa paikassa odottaa aamiainen kello kahdeksalta.

 

 

EE16C96F-7EAB-4CCE-8CB7-8D004184E990.jpeg
Pääsihän sieltä merestä pois. Toinen uintikerta tällä reissulla.

 

 

To 8.2.2018 Banton Beach – Pantani, 29. ajopäivä: 85 km / # 2960 km, +498 m (max 6,0%), ajoaika 3:36 (5:28) / # 149:00, keskari 23,2 km/h (max 35,4 km/h)

 

Aamulla heräsin tapani mukaan jo ennen kuutta, vaikka aamiainen oli tilattu vasta kahdeksalle. Ilma näytti ihan hyvältä. Tuuli oli pääosin idästä ja lämpöä iltapäivälle luvattiin hiukan päälle kolmekymppiä. Ihan ideaaliolosuhteet siis! Palvelijarouvani käveli bungalowiini päin, kun itse avasin samalla hetkellä ulko-oven ja läksin kävelemään minuuttia vaille kahdeksan aamiaissalonkiin.  Oikein hyvä ja monipuolinen aamiainen olikin ja puitteet olivat hienot. Meri kohisi viidenkymmenen metrin päässä ja palmut loivat sopivaa taustaa. Tälläkin kertaa oli kaksi rouvaa tarjoilemassa ja huolehtimassa Fillarantin hyvinvoinnista.

 

 

 

 

 

Aika tasan yhdeksältä käänsin Trek-ratsuni maantielle. PikkuG otti suunnan kohti Pantanin-kaupunkia, mistä eilen varasin majapaikan. Jo silloin harmittelin, kun en löytänyt Booking.comin valikoimasta majapaikkaa vähän kauempana matkalla kohti Hat Yaita. Tänään oli loisto-olosuhteet ajamiselle ja mielellään sitä olisi vetänyt muutama kymmenen kilometriä pidemmälle. Huomiselle jää sitten yli satanen…

 

 

779C715E-AF4B-4677-8CFA-57AD7F76A0F8.png

 

Alkumatka oli mielenkiintoista pikkutietä. Välillä päällyste oli vähän reikäinen, mutta näköalat korvasivat tien puutteet. Armeija oli tänäänkin vahvasti mukana. Oikein täytyy ihmetellä, miten paljon ne panostavat tänne syrjäkyliin. Melkein joka pikkutien risteyksessäkin oli joko sulkurakennelmat tai sitten vain kolmen aseistetun sotilaan partio valvomassa. Itse selvisin niistä joka kerran panemalla sotilastervehdyksen kättä kypärään. Yleensä sain siitä vielä peukutuksen… Onneksi poliiseilta pääsin pakoon tänään. Eilen niitä riittikin. Oli turistipoliisi 115 ja liikennepoliisi etc. Välillä alkoi jo harmittaa, etteikö iso mies saa yksin liikkua ollenkaan.

 

570C3DA7-77F1-4E12-9D11-6F4E70B91CC5.jpeg
Tässä kohtaa piti kääntyä pois rantatieltä. Kohta näkyy kartassa, kun tie kääntyy Mai Kaeniin.

 

Matkalla ei ollut kummempia kohtaamisia tai muita tapahtumia. Ajoin aika hyvää vauhtia, koska tuuli oli suotuisa. Aamulla tosin olin herännyt turhan aikaisin ja tuossa puolen päivän maisemissa, milloin olin jo siirtynyt tylsälle valtatielle, alkoi luomia kiristää. Katselin varmaan kymmenkunta kilometriä sopivaa päivätirsapaikkaa. Sitten tärppäsi. Yksi myyntipaikka oli tyhjänä, missä oli laverit sun muuta ja sattui olemaan vielä hiukan irti valtatien melusta. Löin Trek-ratsun jarrut kiinni ja rakentelin pöytäliinoista itselleni hiukan makuualustaa. Hyvä puolen tunnin päiväunisessio antoi uutta energiaa.

 

 

8E879443-D726-473B-A829-BFD6CD02865C.jpeg
Alkumatka oli kivaa pikkutietä, kunnes jouduin isolle 42-valtatielle. Kuva vähän ennen sitä.

 

Loppumatka päivätirsojen jälkeen oli tylsää valtatietä. Toisaalta tuolla osuudella oli selän takana päivän paras kunnon myötäinen. Ajelin kolmeakymppiä tuon osuuden ja Pattanin kaupunkiin tulin reilussa 24 kilometrin päiväkeskarissa. Kaupunkiajo tiputti keskinopeuden loppujen lopuksi 23,2 kilometriin tunnissa, mikä on tosi hyvä reissuvauhti. Tuota taustaa vasten ymmärtää, että olisin halunnut vetää vielä ainakin muutama kymmenen kilometriä pidempään.

 

C9BD60CF-59C0-4F4F-99C3-623125B41850.jpeg
Nyt on jo Pantanin kaupunki jo lähellä. Komea rakennus, mutta kaamea kuva. Olisi pitänyt mennä valtatien yli, mutten viitsinyt. Armeija täälläkin…

 

Pattanin kaupunki on hyvin sekaisen oloinen. Minulla oli yksi ainut kiintopiste hotellini löytämiseksi: Pattani Hospital. PikkuG ei tunnistanut hotellia eikä sen osoitetta ja harvinaista myös oli se, ettei edes Pattani-sairaalaa. Meni ihan kyselyksi. Armeijan tarkistuspisteellä avulias nuori sotilas pyöritti päätään ja sanoi, että oli vasta saanut komennuksen tänne. Ihan siinä vieressä tärppäsi. Liivipukuinen kevytmoottoripyöräkuski katsoi osoitteen ja pyysi minua seuraamaan. Hänen perässään ajoin hotellille asti ja annoin kaverille viisikymppisen. Näytti ainakin tyytyväiseltä. Täällä sitä ollaan. Majoituin jo kahden pinnassa oikein hyvät asiakaspisteet saaneeseen The Rooms Residence-hotelliin. Pyykit on pesty ja kuivumassa ja blogikin kohta päivitetty. Oluttakin täältä löytyi ja kohta pitää lähteä katsomaan ruokapaikkaa.

 

 

EC346876-9EF3-45FE-99B2-755C24E9C94C.jpeg
Apinapöksyt ja kalsarit eivät ihan vielä kuivuneet parvekkeella, joten tuossa ilmastointilaitteen edessä on paras kuivatuspaikka. Tilava ja siisti huone 650 BT.

 

 

 

Pe 9.2.2018 Pattani – Hat Yai 30. ajopäivä: 117 km / # 3077 km, +801 m (max 15,9%)  ajoaika 5:11 (7:32) / # 154:11, keskari 22,5 km/h (44,5)

 

 

Perjantaiaamuna starttasin Pattanin majapaikastani jo ennen kahdeksaa, koska tiedossa oli reilun 110 kilometrin ajoreissu. Lisäksi päivän tärkein operaatio määränpäässä Hat Yain kaupungissa oli löytää junalippu Bangkokiin. Mikäli operaatio onnistuu, tästä taitaa tulla reissun viimeinen ja 30. ajopäivä. Aika hyvin matka on edennyt!

 

 

250E4607-0D35-4634-8278-EFA96BE71C51.png
Reissun viimeinen varsinainen ajopäivä. Huomenna katsellaan Hat Yai-kaupunkia ja sunnuntaina junalla Bangkokiin ja siellä pari päivää.

 

Tänään oli taas loisto-olosuhteet. Lämpöä aamulla noin 27 astetta ja iltapäivällä 31-32 astetta ja mikä parasta tuuli oli selän takana melkein koko päivän. Vauhdikasta reissuajoa kamojen kanssa. Hat Yaihin tulin noin 24 kilometrin päivän keskinopeudella  liki 110 kilometrin ajon jälkeen. Isossa kaupungissa, kun läksin etsimään rautatieasemaa ja sen jälkeen majapaikkaani, keskari tippui kaupunkiajon myötä 22,5 km/h:ssa, mikä sekin on hyvä lukema. Kiitos hyvän tuulen! Oli siellä sentään yksi pikkunousukin loppupuolella, kuten tuosta kartasta voi todeta.

 

2F6244C1-E0EA-43C2-B158-0AC3149ECA91
Tänään en montaa kuvaa ottanut. Valtatien oheismaisemaa.

 

Ajoin koko päivän AH 18-valtatietä. Aluksi se oli 42-tie ja jossakin vaiheessa muuttui 43-tieksi. Mitään kauniita maisemia tie ei tarjonnut, mutta vauhdikasta ja turvallista etenemistä kyllä. Kolmen neljän metrin pientare oli lähes koko matkan ajan. Hyvä siinä oli päästellä mopojen ja kevytmoottoripyörien seurana.

 

 

C9E5BE0B-42AD-4DF6-BBEE-0613B402E1BA.jpeg
42- ja 43-valtatietä tuli perjantaipäivä posoteltua aika vauhdikkaasti.

 

Noin puolimatkassa aloin katsella jotain ruokapaikkaa, koska aamulla olin lähtenyt tyhjin vatsoin liikkeelle. Loppujen lopuksi kurvasin isolle huoltoasema-alueelle, missä oli erilaisia palvelupisteitä. Pikkuravintolassa söin kanaa. Juotavaa siellä ei ollut, mutta kipaisin Seven Elevenista hakemassa kahden litran pullon Pepsiä, millä samalla täytin pyöräpullot (hirveä kaloripläjäys).

 

AE82FC1D-BEDE-44EF-91D4-0B6B5100DBE9.jpeg
Söin kanaa huoltoaseman pikkuravintolassa ja kun tulin ulos tuli siihen pariskunta, joka halusi ottaa kuvia kanssani. Rouva ikuisti meidät omalla Iponellani.

 

Sapuskan jälkeen kävin vielä reissun alkumatkalta tutussa Café Amazonissa jääkahvilla. Tämä sama huoltoasemakonsepti tuli tutuksi jo lähdettyäni kuukausi sitten Bangkokista kohti etelää. Myöhemmin hylkäsin sen ja siirryin pelkästään käyttämään yksityisten ihmisten pitämiä tienvarsikuppiloita. Nyt taas pitkästä aikaa huoltoasemakonseptilla kun muuta sopivaa ruokapaikkaa ei tullut silmiin.

 

F791AC83-B56D-41B6-B6DA-87561C755CF6
Ja jälkkäriksi kana-aterian jälkeen Amazonissa jää-capucchinot

 

Tulin Hat Yai Junction-päärautatieasemalle aika tarkkaan kello kaksi iltapäivällä. Kurvasin suoraan sisälle lippuhalliin fillarini kanssa. Onneksi siellä ei ollut mitään ruuhkaa, joten pääsin nopeasti lippuluukulle. Kysyin junaa Bangkokiin joko sunnuntaina tai maanataina ja samalla osoitin lähellä ollutta pyörääni virkailijalle. Kieliongelmia oli. Virkailija puhui auttavasti englantia ja sama täällä. Ostin lipun sunnuntaille klo 18:10 Bangkokiin lähtevään Special Express-junaan. Moneen kertaan sanoin, että pyörä pitää saada mukaan samaan junaan ja sain nyökytystä. Tosin lipussa siitä ei ole mitään mainintaa. Jotenkin se pitää vielä huomenna varmistaa.

 

 

4C655FFC-B217-4BBE-8C1E-B0EB753636BC.jpeg
Junalippu sunnuntain Special Expressiin makuupaikalta kera

 

Majapaikka löytyi aika hyvin, vaikkei PikkuG sitä eikä sen osoitettakaan tunnistanut. Hotelli on aika liki rautatieasema-aluetta kilometri pari radan toisella puolella. Löysin ensin Soi Rajuthit 17-kadun ja majapaikkani oli Soi Rajuthit 9-kadulla. Joten noita parittomia sivukatuja ajelin isommasta pienempään numeroon päin. Sieltähän heti risteyksen jälkeen näkyi kyltti Little Bear Guesthouse & Restaurang. Olin varannut Booking.comin kautta yhden yön ja majoituttuani kävin alhaalla varaamassa toisenkin yön samaan siistiin hotelliin (650+550 Bt). Täällä sitä ollaan…

 

 

148CF1B0-836D-44CA-B0F3-A5C04B5BB708.jpeg
Tässä kahdeksi yöksi majapaikkani Little Bear Guesthouse & Restaurang

 

Soittelin vaimolle FaceTimet tunti pari sitten ja kuulin, että olympialaisten avajaislähetys on alkamassa Suomen aikaa noin kello 13. Nyt kello on täällä 18, joten viiden tunnin aikaeron mukaan pitänee siirtyä katsomaan noita avajaisia. Taidan samalla katsoa tämän postauksen julkaisukuntoon…

 

 

F408A11E-7A1C-443B-931F-443DFC3D90BE.png
On tämä nykytekniikka hienoa. YleTV2 ja olympialaiset!

 

 

 

 

 

 

Nyt on mietinnän paikka… Thaimaa.

 

E1AB1A2A-5A26-42C6-9F49-329CD11D68DF.jpeg
ABS Plus-annos illalla, kun vapaapäiväpäätös oli tehty.

 

 

Kuala Terengganu ja välipäivä. Vapaapäivä tuli ihan tarpeeseen. Kesäflunssa on pari päivää vuodattanut räkää ja viime yönä köhin kunnolla. Tosin aamulla tilanne oli parempi. Olen pitänyt näitä välipäivä ajosta suunnilleen viiden sadan kilometrin välein. Edellinen oli Kuala Lumpurissa ennen sisämaan ja itärannikon turneeta. Silloin kilometrit olivat 1970 km ja nyt tänne tullessa 2547 km. Toisaalta mietin pidänkö, koska aikataulu alkaa painaa päälle. Sitten ajattelin, ettei lepo ainakaan pahenna flunssaa.

 

 

Su 4.2.2018 Terengganu ja vapaapäivä: 28 km / # 2575 km, +207 m (max 8,0%), 1:44 (3:43), keskinopeus 15,6 km/h (max 27,5)

 

 

CB12E2F6-8D62-4BF9-BBBA-C8B092161B5F.png
Välipäivän ajelua keskustassa ja lähiympäristössä

 

Tuo otsikko on vähän viitteellinen. Mietin illalla eri vaihtoehtoja matkan jatkon suhteen. Päävaihtoehto on ajaa Penangiin (Butterswurth) tai Alor Setariin ja pyrkiä junalla takaisin Bangkokiin. Tänään kävin yhdessä matkatoimistossa ja sieltä soittivat jonnekin pyörän junaan mukaan ottamisesta. Virkailijan vastaus oli, ettei kuulemma fillaria saa Malesiassa mukaan junaan. No odotetaan vielä muitakin vastauksia. Pyysin virkailijaa vielä soittamaan saako Bangkokin junaan numero 46 fillaria,  mihin junaan joka tapauksessa joutuu vaihtamaan Thaimaassa matkalla Bangkokiin. Hän sanoi, ettei enää sunnuntaina saa yhteyttä Thaimaan junayhtiöön vaan pitäisi odottaa maanantaita.

 

82EBDCFC-5FAE-42B7-A0D9-1ADA6C1A2183.jpeg
Terengganun keskustassa rakennetaan paljon. Uusia hotelleja nousee ym.

 

Aloin pohtia sitäkin vaihtoehtoa, josko ajaisin suoraan Kaakkois-Thaimaahan, minne täältä on lyhyt matka. Esimerkiksi Thaimaan yhteen solmukohtaan Hat Yaihin on liki sama matka (noin 460 km) kuin Butterworthiin tai Alor Setariin. Tosin Kaakkois-Thaimaa on Suomen ulkoministeriön mustalla listalla. Matkatoimistossa oltiin sitä mieltä, että siellä on turvallista. No olkoon mitä mieltä tahansa. Liikenne on kuitenkin reissun riskeistä suurin ja nuo muut riskit ovat huonoa tuuria toki niin kuin on liikennekin. Thaimaan rajalle (Su-Ngai Kolok) täältä Terengganusta on rantatietä noin kaksisataa kilometriä. Katsotaan mitä nukuttu yö tuo tullessaan…

 

 

368C5F7D-C36D-4806-84EB-6E6F61721018
Pasar Payong. Hölmö menin fillarin kanssa tuonne. Äkkiä pois, eihän sinne mahtunut!

 

Kun ajoin tuolla keskustassa, valkoinen hieno iso van pysähtyi ja sieltä kuskin ikkunasta kuului huuto Anttii…. En heti reagoinut vaan ajoin eteenpäin. Kohta auto ajoi taas eteeni ja kaveri nousi autosta ja kysyi muistanko. No en muistanut, mutta tottakai nyökyttelin. Noin nelikymppinen hyvin menestyneen näköinen  mies sanoi, että tapasimme jo Kuala Lumpurissa reilu viisisataa kilometriä sitten. Hän näki minut taas täällä pyörän kanssa ja jopa muisti nimeni.  Kättelimme ja hän kysyi olenko jo lounastanut. Sanoin syöneeni noin puoli tuntia sitten lounaan Chinatownissa ja erkanimme omille tahoillemme. Hauska tapahtuma, maailma on pieni.

 

B5D4F7BD-1A81-4F84-B6ED-19057CE74E87.jpeg
Tänäänkin tuli eilisen tapaan pistäydyttyä Chinatownissa. Söin siellä no arvatkaa – kanaa.

 

Tuo matkatoimisto oli päivän ykkösjuttu, mutta se veti vesiperän. Noita fillarihanskoja olen yrittänyt löytää jo monesta kaupungista. Tänään onnisti. Kysyin pariltakin henkilöltä pyöräliikettä. Olin juuri menossa yhteen hotellin kysymään, kun ovella tuli mies ja kysyin häneltä. Hän antoi ajo-ohjeen reilun kilometrin päähän. Sattui vielä sopivasti, että hotelli minkä hän mainitsi kiintopisteeksi löytyi fillarinavini PikkuGeen majapaikkavalikoimasta. Helppo sinne oli ajaa. Hanskoja oli montaa sorttia ja muutenkin hyvin varustettu liike. Valitsin oranssit hyvä signaaliväri ja Tawast Cycling Clubin pääväri (30 RM eli kuusi euroa).

 

 

D0CA911D-B427-425F-ABF4-C488CB6001C2.jpeg
Sainpa sentään jotain konkreettista aikaan tänään

 

Kaupungissa ajelin vähän ristiin rastiin ilman kummempaa päämäärää. Katselin paikkoja ja välillä pysähtelin ottamaan muutaman valokuvan. Ykköskamerastani oli lataus loppu, joten IPhonella kuvattiin tänään.

 

27E7D401-98C7-4673-81A1-F757FA11D383.jpeg
Kaupungin ykkösmoskeijaa en löytänyt. Tässä korvike: Masjid Sultan Zainal Abidin.

 

Lopuksi laitoin PikkuGeelle kaupungin golfklubin osoitteeksi, koska se oli majapaikkani suunnassa, tosin ohikin siitä. Klubilla tuli käytyä, mutta hiljaista oli. Muutama henkilö oli paikalla ja kun kysyin ravintolaa, sanoivat että on tänään kiinni. Ihme juttu sunnuntai ja golfklubi hiljaisena. Onkohan silläkin jotain tekemistä uskonnon kanssa.

 

4357CEFE-4D61-4A07-AD9A-1851CA474DA1
Lopuksi tuli ajettua vielä golfklubin kautta. Tosin hiljaista ja ravintola kiinni.

 

 

Nukuttu yö ei päätöstä muuttanut. Aamulla kahdeksan aikaan laitoin PikkuGeelle suunnaksi rantatien ja yhden yöpymisen taktiikalla aion pyrkiä Kaakkois-Thaimaan kautta suorinta tietä Hat Yaihin. Sanoivat Suomen ulkoministeriön ohjeet mitä tahansa.

 

 

 

Ma 5.2.2018 Kuala Terengganu – Kuala Besut, 110 km / # 2685 km, + 690 m (max 8,3%), ajoaika 5:08 (7:34) / # 136:18, keskari 21,3 km/h (max 29,3)

 

 

577646B8-C820-4DA5-964D-87AB1DACE8A2.png
Aika lähellä merta tuli ajettua koko päivä

 

 

Lepopäivän jälkeen ajattelin ajaa suunnilleen satasen, mutta hiukan meni ylikin. Olo oli flunssan jälkeen aika hyvä. Tosin keuhkoissa on limaa, jota yskin yöllä ja tänään myös ajaessa. Keli oli ihan hyvä. Vaikka koillistuuli oli tänäänkin 5-8 m/s, se ei paljon ajoa häirinnyt, koska suuntani oli pääosin luode. Tuuli tuli sivulta. Tie oli niin kuin rantatie yleensäkin hyvin tasainen ja hyväpintainen eikä liikennettäkään ollut häiritsevästi.

 

 

EFBC5F0A-D5E1-4432-AC6C-A7678A39C1F5.jpeg
Crystal Mosque

 

Eilen etsiskelin tuota kuvan moskeijaa, mutta tänään kun ajoin kahdeksan jälkeen pois kaupungista, se ilmestyi näkökenttään kaupungista poisjohtavalla sillalla. Komea moskeija, mikä vielä on kuulemma toteutettu kelluvalla perustalla.

 

ED010E6A-B922-4F0D-BFD3-353DFBD4517E.jpeg
Rantamaisemaa Penarikin taajaman kohdalla
5D11990A-1F2E-422D-BFBD-D009DA69CCDA.jpeg
Sama ranta mutta eri kuvakulma.

 

Tänään en paljon ottanut kuvia reissun varrella. Ajoin reilu viisikymppiä ennen kuin pysähdyin syömään. Tuli vedettyä turhankin runsas lounas. Sen jälkeen alkoi todella väsyttää. Ajoin tuohon rannalle, mistä on pari kuvaa ja otin puolen tunnin nokoset kivipaaden päällä. Ensin ajattelin käydä uimassa tuossa rannassa, mutta väsy iski ja uintireissu jäi.

 

F54AD4A9-FD86-4049-B150-974E873940F6.jpeg
Tällä sillalla olen jo melkein perillä. Kuva sillalta sisämaahan päin. Joen nimeä en löytänyt.

 

Tänään en ollut varannut mitään majapaikkaa edeltä käsin vaan jossakin vaiheessa ennen Kuala Besutia laitoin PikkuGeen hotellihakemiston päälle ja ajoin sen mukaan yhteen hotelliin. Hylkäsin sen ja otin viereisen. T`Lodge Kuala Besut-hotellissa kirjoitan tätä stooriani. Tosin aioin jo hylätä hotellin, koska netin toiminnassa oli ongelmia. No taitaa tällä sentään pärjätä, joten eiköhän yö mene täällä. Kuala Besut on varsinkin sukeltajien suosikkipaikka. Lisäksi täältä järjestetään retkiä lähisaarille Pulau Redang ja Pulau Perhentian.

 

 

 

F891BB49-946E-4ABE-8237-2B5CA4AD3D3C.jpeg
Kuala Besut aamulla ennen kahdeksaa, kun läksin pois hotellistani aivan vierestä.

 

Aamulla nukuin huonosti ja heräsin jo aamuneljältä. Yritin saada unta, muttei onnistunut. Avasin IPadin ja hieno YleAreena näytti minulle Vietnamin sodan dokumentista osat 3-4. Jotenkin tuo dokumentti osuu sielun pintaan. Viime talvena tähän aikaan seikkailin juuri Vietnamissa, Laosissa ja Kambodzassa, mitkä kaikki joutuivat kärsimään järkyttävästä Vietnamin sodasta. Tein sitä reissua ennen aika paljon taustatyötä ja luin kirjoja Vietnamista ja tuosta sodasta myös. Nyt kun katson tuota hyvin tehtyä dokumenttia täällä, se iskee tajuntaan. Monia tuttuja paikkoja ym. viime talviselta reissultani. Www.fillarantti6.wordpress.com

 

FE0FDF51-8FB0-4162-8AB9-A6866AA384D0.png
Suorinta tietä kohti raja-asemaa ja Su-Ngai Kolok-kaupunkia Thaimaassa 

 

Tänään oli helppo ajopäivä. Matkaa oli vain vajaa satanen, tie oli tasainen ja tuuli tosi suotuisa. Loppumatkasta se puhalsi melkein suoraan takaa. Tuuli oli ennusteen mukaan kääntynyt koillisesta itätuuleksi. Helppo siinä oli ajella. Ainut ongelma oli tuo aikainen heräämiseni, mikä alkoi tuntua heti kymmenen jälkeen, kun söin aamiaisen&lounaan. Otin siinä yhdentoista pinnassa puolen tunnin nokoset yhdessä levähdyspaikan lavassa. Se auttoi!

 

 

647B994D-62CA-482C-8106-C9CCA535C0BA.jpeg
Mikähän puu…kuka tunnistaa?  Nuo hedelmät ja isot lehdet…

 

Tämän puun kuvasin aivan hotellini vierestä rannassa. Nuo hedelmät näyttävät tutuilta, mutten osaa sen tarkemmin sanoa. Josko joku luonnontieteilijä voisi tarkentaa asiaa?

 

13E387B6-F53E-49C7-A7CA-0C0BBE613C5B.jpeg
Ihan alkumatkasta Kampung Pasir Sotong. Tuolla ohuen kannaksen takana loiskuu Etelä-Kiinan meri ja Siamin lahti. Trek-ratsuni haukkaa happea ja ihastelee maisemaa.

 

Tänään ylitin monta siltaa. Tosin tuo ylempi kuva on maakannaksesta, jota kautta D11-tie kulki. Siltoja tuli myöhemmin muiden jokien myötä. Tuon maakanneksen jälkeen viitisen kilometriä myöhemmin oli korkean sillan vuoro, minne sai kivuta oikein kunnolla.

 

A6FE7CAF-797A-4E43-A401-FC5503E05773
Nyt ollaan jo puolimatkassa. Paikkaa en pysty enää yksilöimään.

 

Matkalla ei ollut paljon maisemallisesti kiintoisia paikkoja. Tie oli suhteellisen vilkkaasti liikennöity koko päivän ajan. Aamulla mietin lähdenkö rantatietä vai tätä PikkuGeen osoittamaa suorinta reittiä. Matkaero oli aika merkitsemätön, vain noin 5-6 kilometriä. ehkä oli kuitenkin hinku päästä pois Malesiasta ja valitsin suorimman reitin.

 

 

C6243AB5-6751-463B-8385-044863CF6F50.jpeg
Muutama kilometri ennen rajaa. Taisi olla viimeinen hindumoskeija tällä reissulla.

 

Raja-asema tuli koko ajan lähemmäs. Rantau Panjang-kilometripylväät osoittivat matkaa Malesian rajalle ja hyvä myötäinen avitti ajoa. Tulin hyvissä ajoin jo ennen kahta Malesian aikaa raja-asemalle. Thaimaassa kello on tunnin vähemmän. Ajoin Malesian tullista moottoripyöräkaistaa ollenkaan pysähtymättä. Thaimaan tulli pani Fillarantin järjestykseen ja minun piti vielä kurvata hakemaan poistumisleima Malesian tullista. Sen jälkeen maahan tulo sujui sujuvasti ja sain Thaimaan tullista leiman, mikä oikeuttaa 30 päivän oleskeluun Thaimaassa. Mitään lentolippuja sun muita ei pyydetty esittämään. Tosin kaavakkeeseen pyydettiin lähtölennon numero.

 

7C2FD18B-5213-4BE2-996C-DD8DC33B90A8.jpeg
Hyvästi Malesia ja tervetuloa Thaimaa. Tosin ajoin vielä uudelleen portista, kun unohdin pyytää poistumisleiman passiini Malesian tullissa.

 

 

Thaimaassa seuraava päämääräni on yksi Thaimaan liikenteen solmukohdista Hat Yai, minne täältä on matkaa noin 260 kilometriä. Toivottavasti sieltä löydän sopivan kulkumuodon, millä itse ja Trek-ratsuni pääsemme Bangkokiin. Lento lähtee 15.2.2018. Vielä pikku palauta tuohon jo aiemmin mainitsemaan Suomen ulkoministeriön matkustiedotteeseen.  Se ei suinkaan kiellä matkustamista näille alueille, missä nyt olen ja minkä läpi ajan Hat Yaihin. Sanamuoto on vältä tarpeetonta matkustamista Narathiwatin, Pattanin, Songkhlan ja Yalan alueille. Vastaat matkapäätöksestäsi aina itse. Näillä mennään!

Kuantanista itärannikkoa ylös tuulta päin…

Katselin karttaa ja mietin loppumatkan mahdollisuuksia. Chukaista, minne eilen ajoin Kauntanasta on matkaa noin 300 kilometriä Kota Brahuun, minne Malesian itärannikko päättyy. Ennnusteen mukaan rannikko-osuudella on tiedossa koillistuulta eli vastaista 5-7 m/s lähipäiviksi. Samoin lämpötila laskee jopa tuon kolmenkympin alle. Sateita tai sadekuuroja luvataan joka päiväksi viikonloppuna ja ensi viikolla. Katsoin ennen reissua noita sääasioita ja netistä löysin tiedon, että idässä sääolosuhteet ovat huonommat kuin Malesian lännessä. Ensin luulin sen tarkoittavan varsinaista Itä-Malesiaa Sarawakin aluetta, mutta taitaa sittenkin tarkoittaakin Malaijin niemimaan itärannikkoa.

 

 

BE5D2CC0-57BA-4B5C-B47C-85608AC51E9C
Itärannikkoa ylös Kuantanista Chukain kaupunkiin

 

 

Kota Brahusta tai Kandisista on matkaa länsirannikon Alor Setariin (tai Georgetowniin) reilu 350 kilometriä. Sieltä olen ajatellut matkata junalla takaisin Bangkokiin. Aikaa lennon lähtöön on päivää vajaa kaksi viikkoa ja tuo junamatka on vielä ihan arvoitus. Taitaa tulla hiukan kiire….

 

 

To 1.2.2018 Kuantan – Chukai 23. ajopäivä: 85 km / # 2378 km, +496 m (max 13,5%), ajoaika 4:30 7:05) / 120:45, keskinopeus 18,7 km/h (max 40,1)

 

 

6AA398AF-B127-4F6A-A030-776B46B259C1.jpeg
Masjid Sultan Ahmed Shah-moskeija Kuantanin keskustassa

 

Ajoin heti aamulla majapaikastani kaupungin keskustaan Kuantanin lentokentän läheltä. Matkaa oli noin 12 kilometriä ja fillarinavini PikkuG myötävaikutuksella jatkoin heti Singaporessa työskentelevän Mikael Strömbergin vinkin mukaan Royal Paharu Golfklubille. Siellä söin Nasigoreng-aamiaisen ”teetarin” kera ja otin muutaman valokuvan. Siistin näköinen klubi oli aivan meren rannassa. Samalla nyt tavoitin tuon Malesian itärannikon. Porttivahti ei ensin aikonut laskea sisään, mutta kun kerroin juovani vain kahvit klubilla, hän antoi luvan. Poislähtiessä portilla oli kaksikin kaveria ja he kyselivät matkastani ja toivottivat turvallista ajoa.

 

4E631DEF-C99B-40E4-8BB0-820C145E1538.jpeg
Royal Pahang Golfklub 1 Tee ja taustalla on Etelä-Kiinan meri
16250C6C-E750-4AB1-A16E-3FB70E7AB378.jpeg
Kuva klubilta kentälle. Luultavasti 9-Tee sisääntulo.

 

 

Klubiaamiaisen jälkeen joskus yhdeksän jälkeen läksin ajamaan rannikkoa ylöspäin. Nyt tuo karu totuus, mitä olin toki ennakoinut sääennusteiden mukaan, kävi toteen. Tuuli puhalsi samasta suunnasta kuin koko reissunkin ajan, mutta nyt oma suuntani tuuleen nähden oli ja on koko rannikko-osuuden väärä. Lisäksi  rannikolla tuulee aina kovempaa kuin sisämaassa. Ennusteiden mukaan tuuli on noin 5-7 m/s eli sinällään aika maltillinen verrattuna viime talven Kaakois-Aasian reissuuni. Silloin taistelin tuplasti kovemman tuulen kanssa Vietnamin itärannikkoa noin tuhat kilometriä.

 

 

D9C34D33-943F-42FE-8659-ACFA0628A360.jpeg
Pantai Batu Hitam Beach kymmenkunta kilometriä Kuantanista rannikkoa ylös

 

Hienoa rantamaisemaa oli heti Kuantanin kaupungin jälkeen. 2-tie ja osin 3-tie kulkevat hyvin lähellä Etelä-Kiinan meren rantaa ja näköyhteys mereen oli monesta paikasta. Pysähdyinkin hienolle Tantui Batu Hitam-rannalle kuvan ottamista varten.

 

8ABB3591-7ECA-4C35-9507-B74CE39CD8B1.jpeg
Trek-ratsu katselee samalla rannalla Etelä-Kiinan merta

 

On se jännä juttu tuo vastatuuleen ajaminen taas oudokseltaan. Kai siinä on psykologinen vaikutus, että persuskin tuntuu kipeytyvän nopeasti. Keskinopeus tippuu aikalailla. Yleensä olen ajanut kahdenkympin tai pykälän tai pari sen ylikin koko päivän keskarilla, mutta nyt se tippuu sinne 17-18 kilometriin tunnissa.

 

 

2417C249-BD09-431E-BBB5-018B1B0A65A0.jpeg
Baarin pitäjänä tekee kookosmehua

 

Taukoja pidin aika monta vaikka matkaa ei ollut kuin tuo reilu kahdeksankymppiä. Kun ajo ei oikein maistu, niin juomapaikat houkuttelevat tuplasti vaikka pyöräpullossakin olisi juotavaa. Tässä on pieni työnäyte kookosmehupaikasta. Aiemmin muilla reissuilla olen ostanut koko kookoshedelmän ja juonut siitä pillillä, mutta täällä on helpompi ostaa mehu jäiden kera. Siinäkin imetään pillillä paitsi mehu niin siinä olevia kookossuikaleita.

 

 

A2289D49-ECB6-41F6-BC42-139F644F357B.jpeg
Herkullinen kookosmehu jäillä ja paistettua & kuorrutettua banaania…nam nam

 

Tuosta alakuvan lipusta kyselin jo aiemmin Facebookissa. Takalan Pete Hämeenlinnasta antoi pari päivää sitten vastauksen kysymykseeni. Ei ollut osa-valtion lippu vaan oletettavasti valtapuolueen lippu. Sen verran paljon niitä on täällä eri puolilla maata näkynyt. Tänään yhdessä paikassa tuuli oli repinyt ison lipun melkein kahtia. Heti ajattelin, että kannattaisiko uusia lippu, ettei se olisi merkkinä puolueen kahtia jakautumisesta.

 

 

AFCD796D-C127-4D55-BE4C-28FDECCEBD24.jpeg
Paikallisen islamistipuolueen lippu. Pan Malaysian Islamic Party. Lähde: KVG 😎

 

Ajelin Chukain kaupunkiin hiukan ennen iltapäivän kolmea. Kaupunkiin tullaan komeasta portista. Katsoin netistä, miksi tuossa portissa lukee Terengganu. Chukai on Terengganun piirikunnan pääkaupunki. Kaupunki asettuu Sungai Kemaman ja Sungai Sukai jokien väliin aika nauhamaisesti. Hotellini De´Chukai on liki Sukai-jokea. Illalla kun kävin syömässä downtownissa, mikä on taas Kemaman-joen lähellä, sinne tuli käveltävää aika lailla. Noin kuusi kilometriä yhteensä mennen tullen tuli Garmin-kelloon ja poistullessa oli jo pimeä.

 

5A2A3692-1D17-48A7-B787-C049B8BEFF30.jpeg
Chukain kaupunkiin ajetaan komeasta portista

 

Neljä viikkoa on nyt reissua takana ja pari viikkoa edessä. Kilsoja on kertynyt 2378 km ja ajo-aikaa on kulunut 120 h 45 min. Koko matkan keskinopeus on 19,7 km/h. Olin Kuala Lumpuriin tullessa vielä aika tasan kahdenkympin keskivauhdissa, mutta kaupunkiajot siellä ja sisämaan vuoret hidastivat tahtia. Nyt uutena riesana on ennusteiden mukaan jatkuva vastatuuli itärannikolla. Mutta eihän tänne ole tultu keskaria hakemaan vaan elämyksiä, kokemuksia ja elämästä nauttimaan.

 

 

Pe 2.2.2018 Chukai – Kuala Dungun, 24. ajopäivä: 80 km / # 2458 km, +607 m (max 9,8%), ajoaika 4:08 (6:13) / 124:53, keskinopeus 19,3 km/h (max 35,9)

 

Vastatuuli, vastatuuli….tänään jopa hiukan voimakkaampi kuin eilen. Koillistuulta 6-8 m/s lupasi ennuste reitille. Pääsosin reitti kulki pohjoiseen, joten mereltä osin voimansa saanut tuuli osui hyvin vastaan. Muuten keli oli hyvä. Lämpöä aamulla noin 27 astetta ja päivällä se nousi noin kolmeenkymmeneen. Ilma oli melkein koko päivän pilvinen. Muutamaan otteeseen alkoi aurinko paistamaan ja yksi kunnon trooppinen sadekin osui matkalle.

 

 

F9F1E504-253C-4EFF-9F20-A0EECB695DA6.png

 

Ilman tuota tuulta päivä olisi ollut helppo. Olosuhteet tietäen tein reitin suunnittelussa täsmäiskun. Sopivan lyhyt reitti, mikä puolitti matkan seuraavaan isoon kaupunkiin Kuala Terenggetuun. Tie oli helppo ajettava. Hyväpintainen ja maastoltaan tasainen 3-tie oli ajoreittinä. Merikin pilkahti muutamia kertoja oikealta  ja joitakin jokia oli vastaavasti oikealla. Ajoin alaotteella suuren osan reittiä, koska tuuli puski vastaan tosissaan. Kiitos pyöräni hyvän ergonomian ja Munnukan Antin& Parolan Pyörähuolto bikefittingin. Pikkuhiljaa tuohon alaotteeseen alkoi tottua ja se lisäsi vauhtia vastatuulessa.

 

 

43DD40A6-30D6-4C63-93C2-5C1DDB4DF1E0.jpeg
Perheravintolan johtoryhmä koolla

 

Aamulla läksin liikkeelle hiukan aamukahdeksan jälkeen, kun kuvittelin tuulen olevan hiljaista. Kattia kanssa…jo yhdeksälle oli ennustettu 5 m/s koillistuulta ja sen luvattiin päivällä lisääntyvän 6-8 m/s. Onneksi tänään oli lyhyehkö reitti. En taaskaan ollut syönyt aamupalaa ja kurvasin noin kolmenkympin jälkeen yhteen perheravintolaan. Tilasin kuvassa näkyvän annoksen. Nasigoreng ja kolmella tavalla laitettua kanaa. Oli tavallista paistettua, sitten grillattua ja kolmantena kunnon kuorrutuksen saanut kanafilee. Nasin päälle otin jotakin kastiketta ja juotavaksi tottakai ”teetarin” tai oikeastaan kaksi. Koko hoito maksoi 12 RM eli hiukan yli kaksi euroa.

 

08ED9448-5785-4628-B4DB-8ABE5E0B0B9F.jpeg
Aamiainen&lounas. Näyttää epämääräiseltä, mutta hyvää ja ravitsevaa!

 

Ravintolassa näytti olevan koko perhe ja varmaan joku tuttukin vielä hommissa. Perheen kymmenvuotias poikakin kanniskeli astioita ja pyyhki pöytiä. Lopuksi juuri tuo kuvassa oikealla näkyvä vesseli järjesti mukavan yllätyksen. Hän toi pöytääni (varmaan äitinsä kehoituksesta) kunnon jälkiruuat; kookoslehtikääröön kätketyn makean hedelmän ja pikkuleivoksen ja vielä molemmat tuplana. Niin ja unohtui kertoa, miksi juuri ajoin tuohon ravintolaan. Tuli kova vesikuuro ja kurvasin lähimpään suojaan. Siinä oli hyvä samalla syödä ja odottaa tien kuivumista.

 

 

FED8186E-627A-46E2-ACFF-B163A478745F.jpeg
Onpas pojalla pinnoja pyörässään

 

Matka jatkui ja huomasin tuon alemman kuvan moskeijan tien varressa. Ajoin sisään portista kuvaamista varten. Kun olin napannut kuvan, tuli siihen pyörällään tuo ylemmän kuvan nuori poika, mikä selvästi oli ylpeä pyörästään. Yhteistä kieltä meillä ei ollut, mutta fillaristit ovat toki veljiä keskenään ja hyvin tulimme juttuun. Kaveri ajeli siinä ympäriinsä ja poislähtiessäni haastoin hänet pikku pyöräkisaan. Molemmat painoimme hampaat irvessä muutama sata metriä ja lopputulos taisi olla ratkaisematon.

 

97C853FB-A125-48C0-A56F-7EF0E77D4A04.jpeg
Moskeijan pihassa vedettiin kisa tuon edellisen kuvan kaverin kanssa

 

Paka oli paikkakunta muutama kymmenen kilometriä ennen määränpäätäni Dungunia. Lähellä tien vartta kiemurteli Sungai Paka-joki, mikä tuli esiin monessa kohtaa. Katsoin jälkikäteen kartalta. Joki oli muodoltaan kuin serpentiiniä ja välillä sopivassa mutkassa se melkein yhtyi 3-tiehen. Jo monta kilometriä ennen tuota kuvaa, ylitin ison sillan, missä aika leveänä jokiuomana se laski Etelä-Kiinan mereen.

 

D58E4A23-69A7-4349-81AD-7002401464D1.jpeg
Ajoreittini oikealla puolella näkyi usein meri ja vasemmalla taas joki

 

Varaamani Pen U Cottage-hotellin (72+10 RM) löytäminen ei ollutkaan niin helppo kuin etukäteen ajattelin. PikkuG ei tunnistanut hotellia eikä sen osoitettakaan. Ajelin ristiin rastiin katuja, koska suunnilleen tiesin hotellin aseman. Kysyinkin monelta. Täällä näkyy olevan se tapa, että vaikka ei yhtään tiedä, niin on tietävinään. Muutaman ohjeistuksen sainkin ja heti tiesin, ettei voi pitää paikkaansa. Yhdessä perheravintolassa ottivat asian kunnolla ja kävivät kysymässä ensin joltakin muulta. Sitten sain paperille piirretyn kartan ja loppujen lopuksi nuori nainen hyppäsi moponsa päälle ja pyysi seuraamaan. Hän vei minut ihan perille saakka. Annoin pari pikkuseteliä vaikka hän ei aluksi olisi halunnut ottaa.

 

ED8288CE-FE46-452C-B2DE-7CD8DB119E6F.jpeg
Ja tässä meri jo päätepisteessäni Kuala Dungunissa.

 

Hotelli oli aika lähellä meren rantaa kuitenkin keskustassa. Kun kurvailin edes taaksee noita rantakatuja, pysähdyin myös meren rantaan. Kuvan ottaminen oli pääjuttu, mutta samalla siemailin tuon pyöräni vasemmassa tangossa jo jonkin aikaa roikkuneen jäätä täynnä olevan kookosmehun. Jäät olivat jo sopivasti sulaneet.

 

 

05238582-4A9E-4829-93A3-AD133DFA6D27.jpeg
Näyttää ruskealta mutta on aika arka ja punaruskea

 

Fillarihanskani unohdin pari päivää sitten johonkin. Olin käyttänyt niitä koko reissun ajan ja kämmenselät olivat valkoiset. Toissapäivä oli aurinkoinen ja ajoin ensimmäistä kertaa ilman hanskoja ja ilman aurinkovoidetta koko päivän sattuneesta syystä. Nyt kummankin käden selkämys on ruskean punainen ja kipeä. Kysyin respasta pyöräliikettä uusien ajohanskojen ostamiseksi, mutta respan kaveri kertoi, etteivät perjantai-iltapäivänä erikoisliikkeet ole olenkaan auki. Huomennakin ne aukeavat vasta kuulemma kymmeneltä, joten ilman hanskoja lähden liikkeelle.

 

 

La 3.2.2018 Kuala Dungun – Kuala Terengganu, 25. ajopäivä: 89 km / # 2547 km, +490 m (max 7,2%), ajoaika 4:33 (7:25) / # 129:26, keskari 19,5 km/h (max 32,0)

 

Aamulla katsoin ennusteen. Sama tuuli kuin eilen, nyt luvattiin 5-7-m/s koillistuulta koko matkalle. Rantatie 3 ja tuuli tuli osin mereltä päin. Vasta ajaessa selvisi, ettei tilanne ollutkaan niin paha kuin eilen. Tuuli oli kutakuinkin sama, mutta tien suunta oli kääntynyt tuonne luoteen puolelle. Se heikensi oleellisesti tuulen vastusta. Nyt tuuli oli sivuvastainen ja vain pohjoiseen menevissä paikoissa se otti kiinni pahemmin. Ei tarvinnut alaotteella ajaa tänään ollenkaan.

 

588A2B80-FC51-423C-B842-9128C4D0CAE1.jpeg
Aamulla läksin jo puoli kahdeksalta. Rantamaisemaa kymmenen minuuttia lähdön jälkeen

 

Tämän päivän ysikymppinen oli olosuhteissa nähden ihan siedettävä. Illalla iski kesäflunssa ja nenä valui. Kuumetta en mitannut, tuskin sitä olikaan. Samat hihattomat ajovaatteet laitoin päälle. Aamulla puoli kahdeksalta pyöräni mittari näytti liki 27 astetta. Muutamia vesipisaroita tuli lähdön hetkellä, mutta äkkiä ne kuivuivat pois.

 

 

4455FB88-F134-4725-AFD7-B87E39F0DC93.png
Lauantaina sai ajella koko päivän meri oikealla puolella

 

Kuten kartta näyttää, ajoin tänään koko päivän 3-tietä hyvin lähellä meren rantaa. Välillä meri oli näköyhteydessä, välillä taas siinä välissä oli parin kolmen sadan metrin palmu- tai muu suojavyöhyke. Tie oli hyvä ja tasainen eikä liikennekään juuri häirinnyt. Taajamapaikoissa ja liikennevaloissa oli pikkuruuhkaa, mutta hyvin sinne sopi sekaan.

 

D201AFE9-80B2-4183-8B73-009D9DB79030.jpeg
Rouva teki hyviä ja lehteviä ohukaisia. Söin kolme ja vastapainoksi join kolme teetaria…

 

Aamiaisbrunssin söin taas yhdeksän jälkeen reilun kolmen kymmenen kilometrin ajon jälkeen yhdessä tienvarsiravintolassa. Siellä ei ollut tarjolla mitään vahvempaa ruokaa. Tuo kuvan rouva paisteli lehteviä lättyjä. Välillä heitteli taikinaa kuin pizzantekijä. Tilasin niitä kolme ja hyviä olivat. Aiemmin niiden kanssa on ollut maustekastiketta, mutta nyt söin ne sokerin kanssa.

 

 

 

Jossakin vaiheessa pikkuravintolaan tuli äiti kolmen lapsensa kanssa. Nuorin poika heilui tuon leikkiaseen kanssa ja sisarukset olivat muuten vain. Tuon toisen kuvan nappasin, kun perhe oli lähdössä pois. Kätevästi mopolla menee koko jengi.

 

D59DC184-997A-4DFC-ADD8-0C9D9B20EB29.jpeg
Rantamaisemaa ennen Marangia. Pulau Kapasin saari näkyy tuolla merellä.

 

Vaikka tuuli ei häirinnyt ajoa yhtäpahasti kuin eilen, olo oli aika flegmaattinen. Olisikohan tuo eilen pöllähtänyt kesäflunssa siihen syynä. Toisaalta olen taas ajanut noin viisisataa kilometriä Kuala Lumpurista lähdön jälkeen. Se on ollut tällä reissulla merkki orastavasta välipäivästä. Pitää illalla miettiä, onko siihen nyt aihetta ja varaa aikataulussa. Aikalailla tuo nenä vuotaa nytkin kirjoittaessa, vaikka olen säätänyt ilmastoinnin minimiinsä.

 

 

 

 

Marangissa osui silmään komea moskeija. Lähdin hakemaan kuvakulmaa toiselta puolelta ja pois päätieltä. Siellä oli meneillään tai ilmeisesti jo loppumassa joku tapahtuma, koska ihmisiä tuli poispäin vastaan. Muutamat kuvat otin ja kurvasin takaisin päätielle ja kohti Kuala Terengganua.

 

 

D4B1CE8D-F8F7-458A-94F1-242601ABC6B1.jpeg
Sungai Ibai-joki ennen Terengganuun saapumista. Reheviä nuo reunustat.

 

Vaikka ajo oli vähän väkinäistä, määränpää läheni. Kun matkaa oli noin kaksikymppiä, ajattelin tuohan on vain tuttu matka Turengista meille kotiin. Monta jokea ylitin tänäänkin reitilläni, mutta komein oli tuo kuvan Sungai Ibai-joki. Ylhäältä sillalta nappasin kuvan ja samalla oli sopiva juomahetki.

 

 

 

05C951E3-FD94-4A57-A2CF-6363C1D7F5EE.jpeg
Majapaikan henkilökuntaa odotellessa ajelin keskustaan ja Chinatowniin

 

Tulin kaupunkiin jo yhden pinnassa. Varaamani YouYou-majapaikka ei löytynytkään ihan heti, vaikka olin tehnyt siitä etukäteen karttaskitsin. Iso hotelli Permai oli kiintopisteenä 3-tiellä ja siitä oikealle pikkukadulla ym. Kysyin monesta paikasta ja loppujen lopuksi rantaravintolan pitäjä soitti näyttämääni numeroon ja sai ohjeet. Ajoin hänen perässään puolisen kilometriä. Itse asiassa olin jo ajanut majapaikan vierestä, mutta siinä ei ollut mitään kylttiä. Paikalla ei ollut ketään, joten jätin pyöräni etupussukat oven viereen ja kirjoitin oveen lapun. Ja ajelin keskustaan noin tunniksi.

 

 

 

05483CC1-4E13-4A79-9BA9-60EC50D68DDF.jpeg
Pienehkö huone, mutta siisti. Huone sata neljä ja pyykit jo kuivumassa…

 

Kun palasin keskusta- ja Chinatown-reissultani, olivat hotellin pitäjät jo paikalla. Olivat nostaneet laukkuni sisään ja majoituin mukavaan majapaikkaan. Taitaa olla reissun halvin tai halvimpia (45 RM eikä turistiveroakan peritty). Pieni mutta tosi siisti ja käytännöllinen huone yksinmatkaajalle. Netti toimii hienosti, siisti ja hyvä suihkuhuone ja tuossa vieressä yhteistiloissa on jääkaappi, mikro, pesukone, silitys  ym. Matkaa keskustasta on noin kolme kilometriä, mutta vastaavasti ranta on melkein vieressä. Saattaapi olla, että jään tänne toiseksikin yöksi tätä kesäflunssaani parantelemaan. Pitää katsoa Booking.comista, mikä on tilanne…

Kuala Lumpurista itärannikolle

 

 

Kuala Lumpur on iso kaupunki niin kuin jo viime postauksessani kirjoitin. Siellä on noin kaksi miljoonaa asukasta ja sen metropolialueella peräti reilu seitsemän miljoonaa. Malesian pinta-ala on suunnilleen sama kuin Suomen, mutta asukkaita on noin 30 miljoonaa. Heistä liki neljännes on asettunut Kuala Lumpurin metropolialueelle.

 

 

 

50AFA7E7-220C-44AD-918C-06BB0AA83211
Ole oma itsesi; kaikki muu on jo käytetty. Noinko Oscar Wilde sen tarkoitti?

 

Olenko oma itseni. Sitä en tiedä, mutta yritän elää monipuolista elämää näiden reissujenikin kautta. Olen kiitollinen siitä, että pystyn liikkumaan. Rakkaalle Ulla-vaimolleni olen kiitollinen myös siitä, että hän antaa mahdollisuuden näihin henkireikiin. Luonteeni on vähän kulkijaluonne. Viihdyn hyvin kotioloissa, mutta kaipaan vastapainoksi muuta maisemaa aina välillä. Olen vielä ns. hyvässä hapessa, mutta koskaan ei tiedä, milloin olotila muuttuu. Blogini ja oma suosikkiajatelmani on lainattu Abert Einsteinilta: ” Elämä on kuin polkupyörällä ajamista. Jotta pysyisi tasapainossa, on pysyttävä liikkeessä.”   Hyvin sanottu, mutta olikin viisas mies!

 

627DC079-6D41-4294-BD3E-71DAF3D1E7B5.png
Tässä Kuala Lumpurin vapaapäivän fillasightseeing

 

Vapaapäivä Kuala Lumpurissa. Illalla sain hyvin negatiivisen ja ruman kuvan kaupungista. Raaka bisnes jyllää ja tappaa puistot uuden infran rakentamisen tieltä. Koko ajan mennään korkeammalle ja rakennetaan hienoja autoväyliä…etc. Mutta jätin jo eilen siihen sivulauseen. Katsotaan tänään vähän uudesta näkökulmasta.

 

 

E32F6B9B-A8ED-4E1C-82AA-913CA75FE27D
Ei päässyt Fillarantti ilman jäsenkirjaa yksityiselle Royal Golfklubille

 

 

Jo aamulla tein taustatyötä netin avulla, mitä täällä kannattaa katsoa. Otin eteeni kaupungin kartan ja tein siihen aika laajan ympyrän, missä haluan tänään käydä. Aika monta kohdetta siihen tulikin. Ei muuta kuin Trek-ratsu hotellin tallista ja fillarinavini PikkuG töihin.  Ensiksi naputtelin siihen Royal Golfklubin noin vajaan viiden kilometrin päässä. Kuten tuo yläkuva näyttää, porttivahti ei laskenut minua edes ottamaan valokuvaa kentästä tai klubista. Hän perusteli asian kyllä hyvin. Klubi on yksityiskenttä ja sinne pääsevät vain jäsenet. Otin kuvan portilta ja porttivahti riensi ottamaan kuvan myös minusta.

 

 

7939126B-6FA0-49C4-99D1-AA9C08A4F64F.jpeg
PikkuG sai uuden osoitteen Petronas Twintowers. Tuolla talojen välissä näkyy jo…

 

Seuraavaksi annoin PikkuGeen tehtäväksi hakea Petronas-kaksoistornit.  Toki ne näkyvät hyvin, mutta reititys voi olla eri asia. Sinnekin oli golfklubilta reilu viisi kilometriä. Tornien katveessa on suosittu ja hieno KLCC-puisto, mikä on yksi Kuala Lumpurin henkireikiä. Tänään oli sunnuntai ja ihmiset olivat liikkeellä. Pieniä ongelma oli, kun puiston vartija ei laskenut Trek-ratsua mukaani. Se piti jättää hyvin epämääräiseen paikkaan. Aika lyhyen puistokierroksen teinkin.

 

 

349AD6ED-9C2D-4BB0-806C-3ED4D5023EAF.jpeg
Ja nyt ollaan jo Petronas-kaksoistornien vieressä

 

Tuonne ylös en aikonutkaan mennä. Tiedän nuo maisemat jo monesta aiemmasta tornireissusta. Ja ehkä suurin huoli oli pyörän jättäminen vartioimatta, vaikka siinä on kaksi lukkoa. Tavallinen pyörän kiintolukko ja lisäksi vaijeri-irtolukko. Tuossa asiassa olen kuitenkin varovainen, koska reissun yksi pahimpia skenaarioita on fillarin varastaminen.

 

 

EFB62719-FA93-4461-99C5-42BDD2032F9D.jpeg
Tässä tornit KLCC-Puistosta käsin

 

 

Puistossa oli sunnuntaina paljon väkeä ja lapset nauttivat lämpimästä ja vedestä.

 

 

 

 

Koska jätin Trek-ratsuna lukittuna ”pakolla” puiston ulkopuolelle, en halunnut oleilla puistossa pitkään. Kävelin ehkä vain vajaan kilometrin lenkin isossa puistossa. Mutta voin kuvitella täällä kivikaupungissa asuvan ihmisen, kun hän pääsee vapaalla pois kiven sisältä vihreään…

 

 

DF4959A9-7C7D-491A-8CC1-189A0039F607.jpeg
KLCC-puisto on yksi Kuala Lumpurin henkireikä Petronas-tornien juuressa

 

Harmi kun nuo alakuvan ennakoinnit jäävät tällä reissulla väliin. Viime talven reissulla olin hyvin mukana kiinalaisessa uuden vuoden bileemeiningissä. Tänä vuonna tuo ehkä vuoden isoin juhla ajoittuu kuitenkin paluulentoni kanssa päällekkäin. Tässä linkki Vietnamin reissun uuden vuoden tapahtumiin. https://fillarantti6.wordpress.com/2017/01/28/tuulta-pain-tuulta-pain/

 

 

3EC5D3E6-67E2-468F-939C-E88BEA9FEE5F.jpeg
Kiinalainen uusivuosi on vuoden suurin tapahtuma. Valitettavasti en näe sitä tänä vuonna.

 

 

Sitten annoin PikkuGeelle uuden tehtävän. Sen tuli etsiä Lake Garden, mikä on laaja puistoalue KL Towerista itäänpäin. Sen yksi tunnusmerkki on kasvitieteellinen puutarha, mutta siellä on monta muutakin aktiviteettia. Perhospuisto ja lintupuisto, joita yritin PikkuGeen avulla etsiä, mutta ko. portit olivat jostakin syystä suljettuja tai sitten etsin niitä väärältä puolelta.

 

 

6C722978-EB86-46C6-BB11-CD0F48385DA6.jpeg
KLCC-puiston jälkeen vaihdettiin maisemaa. Lake Garden ja sen ympärillä olevat Kasvitieteellinen puutarha, Lintu- ja Perhospuisto ym. olivat kohteena.

 

Lake Garden-puistoalue oli kuitenkin hieno. Siellä sai vapaasti ajaa pyörällä ja oli nautinto kiertää pientä järveä varjo-olosuhteissa. Kivoja luontomaisemia osui reitin varrelle ja välillä oli mukava pysähtyä varjopaikkaan juoma- tai kuvaustauolle.

 

 

26D18E18-DCBB-492A-A435-2B317361A89F.jpeg
Lake Gardenin ympärillä oli rauhallista ja sinne sai ajaa myös fillarilla

 

Tuon  alakuvan morsiasparin bongasin ihan sattumalta. Heillä oli virallinen kuvaaja hommissa, mutta pääsin nappaamaan kuvan samalta istumalta. Viime talven Vietnamin reissulla kävi sama tuuri muistaakseni hienossa Hoi Ann -kaupungissa.

 

 

EF111930-D31F-46FF-9DEC-D30CEE832EE7.jpeg
Pääsin morsiusparin hovikuvaajaksi vähän varkain

 

Mikäs täällä on vapaapäivää viettäessä. Fillarilla pääsee ja voi pysähtyä, koska tahtoo.  Ei tarvitsen tilata taksia tai odottaa bussia puhumattakaan parkkipaikan etsimisestä. Olen aina sanonut, että onko kätevämpää tapaa tutustua kaupunkiin kuin polkupyörä. Tuskin…

 

 

1FFCC874-790A-4F75-9A95-277BC3438841.jpeg
Fillarilla oli mukava kiertää pikkujärveä ja hakea kuvakulmia

 

 

 

 

Taas PikkuG sai uuden homman etsiä Central Market. Sinne lähdettiin suunnistamaan, mutta matkalla tuli lisää virikkeitä. Ensiksi silmään osui tämä moderni Islamin taidemuseo. Niin ainakin tavasin tuosta museon seinätekstistä. Sisälle en aikonutkaan, mutta aika monta bussia oli viereisellä parkkialueelle.

 

 

C7D4750F-E051-40A4-8486-47E5F8310D46.jpeg
Lake Garden jäi taakse ja suuntasin kohti Central Marketia. Matkalla osui silmään Islamin taidemuseo.

 

Vähän tuon edellisen jälkeen kiristin Trek-ratsun suitsia toisessa Islam-kohteessa. Yritin netistäkin katsoa tarkemmin, mistä on kyse, mutta tekstit olivat paikallista kieltä. En jaksanut enää lähteä mihinkään kääntäjäohjelmiin. Varsinkaan kun porttivahti ei suostunut laskemaan minua tuon portin sisälle.

 

E1F310A8-1A4D-4DA3-84C3-F5AB1B9ED9BE.jpeg
Tämä Islamin kohde jäi selvittämättä, koska porttivahti ei laskenut sisään.

 

Seuraaava kohde ennen Central Marketia oli alakuvan Petaling Street, jonka kävelin olosuhteiden pakosta jalkaisin Trek-ratsuna taluttaen. Hyvää kookospähkinämehua jäillä! Muuten ei mitään kummallista kuin markkinatunnelmaa.

 

 

CA539CA7-493F-4CCE-9BD0-DDBCE148A8D1.jpeg
Petaling Street on markkinakatu, mikä on aina täynnä väkeä. Piti taluttaa fillaria.

 

Tulihan se PikkuGeelle laittamani Central Market noiden extemporee-harhailujen jälkeen. Se oli kuitenkin pettymys. Luulin, että kyse on kunnon kauppahallista kaikkine ruoka- ja merenelävineen. Kyseessä oli kuitenkin iso markkinapaikka, missä pääosin oli esillä kaikkea turistirihkamaa. Olkootkin perinteet vuodelta 1888. Pitkään en viihtynyt sisällä varsinkaan, kun Trek-ratsu piti taas jättää parkkiin ulkopuolelle.

 

BB89ABB3-1D2B-4694-B7A6-AEBE65585BA3.jpeg
Pääsinhän Central Marketiin, mutta oli pettymys. Luulin kauppahalliski, mutta olikin ihan markkinapaikka täynnä rihkamakojuja ym.

 

Koko päivän olin ollut syömättä. Hotellissani oli ihan hyvä aamiainen. Maustettua spaghettia lämpimänä ja leipäviipaleita erilaisten kahvi- ja teelaatujen kanssa. Ei mikään monipuolinen, mutta siitä elimistö sai ihan hyvän startin päivälle. Kysyin hotellin infosta paikallista sapuskapaikkaa. Melkein toisella puolella katua oli yksi. Siellä oli edullinen ja paikallinen iltasapuska olusen kera.

 

 

DBB2C9CF-F550-4F6A-B29E-C3A7B2503A16.jpeg
Iltamurkinalla ihan hotellin kulmilla. Tuo kalja taisi herättää huomiota kanssasyöjissä. Olut 640ml 16 RM ja ankkariisiannos 8 RM eli yhteensä melkein vitosen.

 

Tämäkin päivä on hyvä päättää jonkin minua viisaamman mietelauseeseen. Dostojevski on sanonut, miten voit elää, jos sinulla ei ole kerrottavaa. Sitä sopii miettiä nukkumaan mennessä. Kello täällä on nyt noin kymmenen illalla.

 

 

2B6CB170-2DB7-4379-A9C2-066F89F40070.jpeg
Elämä on tarinoita…ehkä jää jotain kerrottavaa jälkipolvillekin.

 

 

Huomenna on taas duunipäivä. Hyvästelen Kuala Lumpurin jo hyvissä ajoin aamulla ja käännän kurssin etelän sijaan kohti itää ja sisämaata….

 

 

 

Ma 29.1.2018 Kuala Lumpur – Bentong, 20. ajopäivä: 84 km / # 2096 km, +1548 m (max 37,0%), ajoaika 4:42 (6:25) / 106:50,keskinopeus 17,8 km/h (max 49,7)

 

 

 

5E7EAF4A-4C1B-4287-BC7B-C357323AA796.jpeg
Bentong sateen ja ukkosen kourissa

 

 

Ehdinpä majoittua kreivin aikaan, sillä vajaa tunti sen jälkeen tuli vettä kaatamalla. Olin hakemassa lähinurkilta juotavaa kämpille, kun taivaan hanat aukesivat ja pysyivät auki liki puoli tuntia. Samalla myös ukkonen paukahteli nurkissa muutamia kertoja. Olin jo etukäteen varannut huoneen EV World Hotel Bentongista ja majoituin sinne kolmen pinnassa iltapäivällä ja ennen neljää alkoi tuo kaatosade.

 

 

997CD85E-BB28-4545-A5FE-730EA99DCD68.png
Aika symmetrinen on tuo päivän korkeusprofiili ja nousumetrejä 1547 m

 

Tänään oli reissun ensimmäinen vuoripäivä. Olikin aika komea nousu. Liki nollasta nousin 620 metriin. Kiipeämistä oli yli kaksikymmentä kilometriä yhtä soittoa. Aika jyrkkiäkin paikkoja oli, tosin kaikista jyrkin paikka oli yhdessä kylässä aika hurja 37% laskupaikka. Ensin mietin uskallanko ollenkaan lähteä pyörän päällä, mutta sitten jarrujen kanssa tulin äkkijyrkän vajaan sadan metrin pätkän. Koko ajan oli mielessä, mitähän tapahtuu mikäli levyjarru pettää.

 

 

3D26A94E-7099-41E2-BB22-996AAD304E36.jpeg
Sinne smogin keskelle jää Kuala Lumpur. Kuvauspaikasta on matkaa tietä pitkin aika tarkkaan 20 kilometriä vaikkapa tuonne näkötornille. Pikkutelellä kuvattu.

 

Aamulla pääsin liikkeelle puoli yhdeksältä. Peräti kuusitoista kilometriä piti ajaa Kuala Lumpurin työpäivän aamuruuhkassa ennen kuin pääsi ulosmenotielle nro 2. Ei ollut mitään herkkua tuo kaupungista poisajo. Onneksi PikkuG huolehti suunnistamisesta. Aika monta autoa tuli ohitettua vasemmalta ja oikealta noissa jatkuvissa liikennevalopaikoissa.

 

 

54CEB13F-BC62-4282-9711-581780430078.jpeg
Kun pääsi Kuala Lumpurista sisämaahan maisemat muuttuivat aika lailla.

 

Ylempi ja sitä edellinen kuva on otettu samasta paikasta, kun pyörän mittarini näytti aika tasan kaksikymmentä kilometriä lähdön jälkeen. Pitkä nousu oli jo alkanut. Aluksi se oli loivaa, mutta myöhemmin tie muuttui ihan kunnon serpentiiniksi. Mutkaa mutkan perään.

 

32807F95-F2C9-4370-AFD0-BD72E3BD1DBC.jpeg
Tie 58, jota ajelin pääosan päivää näytti tältä

 

Vuorelle johtava tie oli aika kapea ja paikoin päällyste oli rikkoutunut. Varsinkin laskuosuudella sai olla varovainen tien rosoisen pinnan suhteen. Nousu ei ollut kovin jyrkkää kuin paikoitellen, mutta kyllä siinä hiki lensi. Olihan nousua yli kaksikymmentä kilometriä, niin kuin tuosta karttakuvan korkeusprofiilista voi katsoa.

 

9C42A878-50DB-4F5D-992E-C1FB05630D37.jpeg
Melkein jo vuoren päällä noin 580 metrissä. Vielä vajaa kilometri nousua 620 metriin.

 

Juomataukoja pidin nousun aikana useita. Viimeinen oli tuossa kohtaa, missä Trek-ratsuni nojaa kaiteeseen. Siinä oli mukavan aurinkoinen paikka pitää huilitaukoa. Kun olin jo poislähdössä, siihen lasketteli vastakkaisesta suunnasta kuvan fillarimies. Hänen kanssaan juttelimme varmaan varttitunnin. Hän kertoi asuvansa jossakin lähellä ja oli lähtenyt maantiepyörälenkillä. Häneltä sain tiedon, että nousua jatkuu enää vajaa kilometri ja sen jälkeen onkin sitten laskua lähes määränpäähäni Betongiin.

 

 

1478BA2D-D65C-4878-97BF-82CA7CB7483C.jpeg
Edellisen kuvan paikkaan lasketteli Casandra Crossing juttusille

 

Kaveri oli fiksun oloinen ja vaihdoimme samalla Facebook-osoitteet. Hän jopa tunsi Suomen ja kysyi asunko lähellä Helsinkiä. Tuossa hän kirjoittaa muistivihkooni pitkän kirjoituksen ja nimitietonsa. Ja pitihän lopuksi ottaa vielä fillarimiesten yhteinen selfie muistoksi. Hyvästelimme ja hän lasketteli alaspäin, mistä itse olin tullut ja itse läksin hakemaan sitä korkeinta kohtaa.

 

 

C444B9A6-7094-4E3E-9757-6F7A74DFE1AA.jpeg
Fillarimiesten selfie

 

Lasku oli paikkapaikoin aika haastava kapeiden serpentiinien ja rosoisen tienpinnan suhteen. Jyrkän laskuvaiheeseen jälkeen tulin yhteen kylään, missä pidin pienen tauon katuravintolassa. Tilasin juotavaksi taas tuota suosikkijuomakseni tullutta ”teetaria”. Sen arvoitus muuten selvisi aamulla hotelliaamiaisella. Juoma kirjoitetaan Teh Tarik ja lausutaan tosiaan ”teetari”.

 

 

7BAFDDB8-E614-45E1-882E-0F0E91F7F899.jpeg
Nyt jo olen lasketellut aika matkan alamäkeä yhteen kylään

 

Vuoriajo oli melkoista vaihtelua varsinkin Kuala Lumpurin ruuhkien ja savusumun jälkeen. Vuorilla ilma oli raikas, linnut lauloivat ja kirkuivat, apinoita juoksenteli tien yli ja hyönteiset pitivät omaa konserttiaan.

 

8FB4E8E7-9351-4B30-84A5-AE9B3FB80CBA.jpeg
Vesi tulee vikkelään alas vuorilta. Komea koski laskun loppuvaiheissa.

 

Vajaa kymmenen kilometriä ennen Bentangia pysähdyin vielä kookosmehulle. Omat kaksi pyöräpulloa oli juotu jo loppuun ajat sitten. Siinä kun istuin varjossa ja imin täynnä jäitä olevaa kookosmehua, seurasin kuvan nuoren miehen leikkejä sivusilmällä. Sitten kysyin saanko ottaa kuvan ja samalla selvisi kaverin ikäkin.

 

 

1B8A6F99-1C1A-45A0-A097-E43E5928EB0D.jpeg
Kookosmehuhetki 4-vuotiaan miehenalun ja hänen isoäitinsä kanssa

 

Sisämaan valloitus on nyt alkanut. Kuala Lumpurista on matkaa itärannikon isoon Kuantanin kaupunkiin reilu kolmesataa kilometriä.  Mutta nämä ovat paljon hitaampia kilometrejä kuin tuolla rannikolla olin tottunut laskettelemaan. En ole vielä katsonut seuraavaa mahdollista yöpymispaikkaa. Mutta todennäköisesti kolmen pysähtymisen (yöpymisen) taktiikalla pitänee edetä itärannikolle.

 

 

 

Ti 30.1.2018 Bentong – Temerloh 21. ajopäivä: 77 km / # 2173 km, +883 m (max 10,7%), ajoaika 3:38 (5:07) / 110:28, keskari 21,2 km/h (max 47,9)

 

Tänään oli iisi ajopäivä. Ilma oli ehkä viilein koko reissulla. Aamulla oli vain 25 astetta ja puolen päivän jälkeen, kun tulin perille vähän yli kolmekymmentä. Tosin kun nyt katsoin Weather Live appia tänne Tamerlohiin se väittää tällä hetkellä (klo 15) ulkolämpötilan  olevan peräti 36 astetta. No itse olen ilmastoidussa hotellihuoneessa. Pitääpä tehdä pieni patikointi asian tarkistamiseksi.

 

409AD254-0DC5-450E-9906-B4DABADD65FD.png
Turhan helppo ajopäivä – urakkaa jää huomiselle.

 

Lähdin aamulla jo puoli kahdeksalta. Oli hiukan hämärää ja usva peitti rinteitä. Tänään oli varjoisaa aina tuonne puolille päivin. Se selittänee myös tuota alhaista lämpötilaa. Ajoin tänään vain 77 kilometriä. Olisi ollut mukava ajaa vähän pitempi pätkä, mutta varasin jo eilen illalla hotellin tänne Temerlohiin. Katselin Booking.comin tarjontaa valitsemalleni  2-tien reitille. Täällä oli kolme hotellia, mutta sitten muita ei pitkään aikaan täältä eteenpäin näkynytkään. Tosin se oli vain Booking.com. Itse asiassa kun ajoin tänne, täälläkin osui silmiin useita hotellikylttejä, jotka eivät olleet Booking.comin listoilla. Tästä on itärannikon isoon Kuantanin kaupunkiin vielä reilu 120 kilometriä, joten urakkaa jää huomiselle, jos sinne aion päästä.

 

 

C3177D63-9714-4824-AA22-E187D2842463.jpeg
Aikaisin aamulla oli vielä usvaa eikä lämpöäkään kuin 25 astetta

 

Kun aamulla läksin, olin epävarma pääsenkö tätä reittiä, mitä loppujen lopuksi ajoin. Alussa oli muutama kymmenen kilometriä Expressway 8 /E8-tietä. Pelkäsin, että vastaan tulee pyörälläajon kieltävä liikennemerkki. Mutta tie onneksi muuttui moottoritieksi vasta, kun tuli 2-tien liittymä. Pääsin kurvaamaan sinne ja 2-tietä pääosin ajoinkin tänään. Mikäli olisin joutunut kääntymään takaisin, olisi kiertotie ollut noin kolmekymmentä kilometriä pitempi kuin käyttämäni reitti. Myöskin nousua sillä tiellä olisi ollut aika lailla. Tänään oli siinäkin mielessä helpotus eiliseen verrattuna.

 

6AC655CD-7C88-4C12-BE94-10826BA02EC5.jpeg
Pilvet olivat kovin alhaalla aamulla. Tuon kukkulan takana on vuorenrinne, mikä ei nyt näy.

 

Pitihän taas yhdelle hautausmaalle kurvata. Kuten aiemmin olen kertonut, otan noita hautausmaakuvia vaimoni kehoituksesta. Tämän päiväinen hautausmaa olikin tosi iso ja se jatkui tuon kukkulan ylikin.

 

 

 

 

Koska reitti oli helppo ja lyhyt, olin perillä Temerlohissa jo puolen päivän aikoihin, vaikka pidin parikin taukoa matkalla. Ensimmäinen aamiaistauko oli tien varrella olevassa pienessä perheravintolassa, missä join kaksi ”teetaria” ja söin pari suolaista lettua ja sen kanssa tuotiin pieni keittolautanen. Siitä selvisi vajaalla 4 MR  eli noin 75 sentillä. Lopuksi puolen päivän aikaan kävin KFC:ssa syömässä kahden kanapalan combo-aterian juomineen (14 RM eli vajaa kolme euroa).

 

 

091F6132-D37C-4B9B-8898-8D85C8092FBA.jpeg
Tämä on Temerlohin keskustan tuntumassa. Taitaa olla buddhaa, koska tuon tyylisiä oli Vietnamisssa ja Thaimaassa paljon

 

 

Pieni iltapäivä- ja iltajaloittelu hyöty- ja katselumielessä. Lähdin kolmen jälkeen kävellen katsomaan paikkoja ja jotain pikkuhankintaakin oli mielessä.Nyt aurinko paistoi täydeltä terältä ja oli aika lämmin. Ehkä se alussa mainitsemani Weather Live-säätila 36 astetta ei ollutkaan kovin pielessä. Kaupunki on ryhmittynyt parin läpiajoreitin varteen ja on yllättävän pitkä malliltaan. Oikein yllätyin, kun katsoin kävelylenkin jälkeen kellostani reitin mittaa. Yli 8500 askelta ja hiukan reilu seitsemän kilometriä meni aika huomaamattomasti.

 

C5B4A20C-03A7-4283-81DB-AC6AC9B69E73.jpeg
Tukka hyvin kaikki hyvin. Vähän vielä lyhennettiin ja fiksattiin 15 RM noin kolme euroa

 

Parturi on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Vasta kaupungin toisessa päässä huomasin tekstin Hair Saloon. Sisälle ja Fillarantti käsittelyyn. Aika monessa maassa olen käynyt parturissa, uskoisin niitä olevan ainakin toistakymmentä. Muistan kerran Turkissa, kun menin lyhennyttämään tukkaani. Siinä oli pitkä rivi asiakaspaikkoja ja kymmenkunta miesparturia. Muut asiakkaat olivat mustahiuksisia ja -partaisia. Itseltäni oli myös aamulla hotellissa jäänyt parta ajamatta ja niin hoidettiin sekä hiukset että skalpeerausveitsellä olematon parta. Lopuksi siellä on tapana polttaa sierain- ja korvakarvat. Vanha kunnon piippurassi pirtuun ja siihen tuli ja se tökättin palavana noihin aukkoihin. Näytti hurjalta, mutta ainut tuntuma oli palaneiden karvojen haju. Nyt tyydyin pelkkään hiusten lyhentämiseen. Tosin lopussa kysyin tai näytin olisiko voinut sierainkarvoja leikata. Ei kuulunut toimenkuvaan.

 

44A32545-5E8B-4670-AC8C-1B97441223F7.jpeg
Tässä siisti hotellini. Queen De Lux-huone 85 RM+turistivero 10RM eli liki 20 euroa.

 

Piti käydä syömässäkin, muttei oikein nälättänyt. Ostin pikkusuolaisen ja söin sen ulkona kylmän juoman kanssa. Katsotaan vieläkö lähden myöhemmin. Kello on nyt 19:15. Pyykkiainetta tuli myös hankittua ja pieni hammastahna. Tuo ajovaatteiden pesu on tehtävä parin päivän välein, niin paljon täällä hiki lentää.

 

EA4DAEED-BC63-486E-861C-3C76638732A2.png
Hotelli tuli varattua huomiselle…hikinen päivä tulossa.

 

Juuri äsken varasin huomiselle keskiviikolle hotellin Kuantanin lentokentän läheltä. Paikka on strateginen siinä mielessä, että voi valita ajaako keskustan kautta vai lähteekö rannikkoa ylöspäin 3-tietä ohittaen kaupungin keskustan.

 

 

Ke 31.1.2018 Temerloh – Kuantan 22. ajopäivä: 120 km / # 2293 km, +1658 nm (max 21,7%), ajoaika 5:47 (7:25) / # 116:15, keskari 21,2 km/h (max 45,7)

 

 

1AB94456-7D3F-4955-A6D9-DC11D7DDB6FD.jpeg
Matkamiehen arkea. Tavarat levällään ja pyykit kuivumassa ilmastointilaitteessa etc.

 

Täällä sitä ollaan. Hotelli Pantai Regal otti nuutuneen Fillarantin suojaansa jo puoli kolmelta iltapäivällä. Reissun paras hotelli tähän mennessä (85+10 RM). Väljyyttä on riittävästi. Fillarikin sai kunniapaikan ison koko seinän ikkunan edessä. Hotelli taitaa olla aivan uusi.

 

 

78A058B0-838A-4FBA-AF89-CD1EB8C8BDBB.png
Tämä siivu tuli poljettua tänään ja rannikko on tuossa kaupungin takana

 

Keskiviikko oli aika tiukka ajopäivä. Matkaa oli paljon 120 km eikä mikään helppo reitti maastollisesti, kuten tuo karttakuvan korkeusprofiili näyttää. Ei ollut yhtään varsinaista kiipeämistä, mutta aika paljon kuitenkin oli pieniä ja teräviä nousun pätkiä. Noita korkeusmetrejäkin on kertynyt 1658 m. Aamulla puoli kahdeksalta oli 25 astetta ja iltapäivällä noin 32-33 astetta ja aurinko paistoi tänään aika terävästi. Onneksi tuuli oli pääosin suotuisa. Vajaa kolmekymmentä kilometriä ennen määränpäätä, se vasta alkoi kääntyä mereltä päin puhaltavaksi sivuvastaiseksi.

 

 

6278E760-C09E-4969-90CD-E9F80664C77D.jpeg
Aamulla läksin jo puoli kahdeksalta ja kukkulat olivat usvan peitossa

 

Olisikohan ollut noin neljä-viisikymmentä kilometriä mittarissa, kun kurvasin aamiaiselle tienvarsiravintolaan. Tulikin ihan tarpeeseen, kun illalla en enää viitsinyt lähteä syömään ja aamulla läksin tyhjin vatsoin liikkeelle. Toisaalta itselläni on omasta takaa vararavintoa tuossa vyötärön seuduilla. Painon pudotusta en tiedä, mutta otin mittanauhan mukaan. Tänä aamuna mittasin ensimmäistä kertaa kotoa lähdön jälkeen. Seitsemän tai kahdeksan senttiä oli kaventunut…

 

2A95D5C7-866A-444E-B08E-54394A4ACB1C
Avuliaat tienvarsiravintolan hengettäret jakoivat ruokaa

 

Tuo kala-ateria paitsi tuli tarpeeseen, oli pirun hyvä. Jotain ilmeisesti säilöttyä pehmeää kalaa ilman ainuttakaan ruotoa. Ja hyvä maustekastike kruunasi maun. Juotavaksi tottakai kaksi mukillista ”teetaria”. Tietysti oli kova nälkä…

 

222098B1-55A7-4BAF-9B8B-9CB1714D1F14.jpeg
Kala-annos tuli tarpeeseen. Illalla jäi ruokailu väliin eikä aamiaista ollut hotellissa.

 

Maisemat olivat tänään kauniita ja kasvusto rehevää. Ajoin koko päivän 2-tietä, mikä paikkapaikoin oli aika kapea (ei piennarta), joten peiliä sai vilkuilla ahkerasti. Toisaalta liikenne ei ollut kovinkaan hurjaa, koska moottoritie E8 meni melkein kakkostien rinnalla. Tosin se on tullitie ja varsinkin paikallisliikkujat ilmeisesti välttävät maksullista tietä.

 

3300760B-1743-4275-B8E4-A8F122E48E8B.jpeg
Ajomaisemat olivat tänään reheviä ja vaihtelevia

 

Noita ajoradan uhreja olen nähnyt aika paljon. Ehkä eniten on ollut käärmeitä. Apinoita (ovatkohan Malaijin apinoita) täällä näkee ajoradalla hyvinkin usein, mutten ole nähnyt yhtään kuollutta. Taitavat olla sen verran fiksuja, että osaavat väistää. Tänään yksi apina oli keksinyt oman suojatien. Siinä se mennä vilisti tien yli pingotettua kaapelia pitkin. Meni niin nopeasti, etten ehtinyt kuvata. Eilen oli tuollainen reilun metrin mittainen varaani ruhjoutuvat auton alla ja nyt tuo sika. Tosin siitä ei kuoleman aiheuttajan jälkiä näkynyt. Olin jopa hieman varuillani, kun menin kuvaamaan. Kuollut se oli.

 

BBE12979-631E-4D22-8412-16F93BAA88A9.jpeg
Villisika on tähän mennessä suurin tielle kuollut. Seuraavaksi suurin oli varaani.

 

Koska en ollut aivan selvillä varaamani hotellin paikasta eikä sitä tunnistanut pikkuGeen majoitustiedosto, laitoin PikkuGeen osoitteeksi Kuantanin lentokentän. Olin katsonut, että hotelli on ehkä kilometri kaksi lentokentän risteyksen jälkee vasemmalla. Aika hyvin muutamalla kyselyllä löysin hotellin. Se ei ollut aivan päätien varressa vaan tiheässä ostoskeskusrykelmässä.

 

 

3A9736F6-AC57-4944-9A79-2D3C5A908DE8.jpeg
Jossakin vaiheessa komea moskeija pysäytti ottamaan kuvan

 

Tänään ajelin siis vain Kuantanin lentokentän lähistölle, mistä kaupungin keskustaan on vielä toistakymmentä kilometriä.  Kuantan on Pahangin osavaltion pääkaupunki ja siellä on noin 450 000 asukasta. Se on Malesian 17.suurin kaupunki. Malaijeja on 78,5%, kiinalaisia 17,9% ja intialaisia 3,3% sekä muita 0,3%. Islamin usko näkyy katukuvassa ja pukeutumisessa. Naiset käyttävät yleisesti huntua, joskin noita silmähunnutettuja täällä näkyy hyvin vähän. Joka kaupungissa on oma moskeijansa.

 

 

F0D60533-1852-4AF7-A277-4A587AEE2E87.jpeg
Järvikin löytyi reitin varrelle. Aika harvinaista herkkua täälläpäin.

 

Maisemat olivat keskiviikkona pitkästä aikaa kauniita. Tuo järvimaisema oikein paistoi silmään. Kovin monta järveä en tällä reissulla ole nähnyt. Yritin hiukan jälkikäteen metsästää järveä kartasta, kuitenkaan sitä löytämättä. Ettei sittenkin olisi ollut jokilevennys.

PikkuG löysi New Zealandin matkan varrelta. Pitihän siihen pysähtyä kuvan ottoon. Tuosta vasemmalle kun kurvaisi; sitä tosin en katsonut, miten pitkä matka tuonne Uuteen Sellantiin olisi ollut.

 

39A30036-8549-4568-A045-ABE8354F12EF.jpeg
Välillä pikkuG yritti harhauttaa ihan tosissaan…;) Mikä maa mikä valuutta!

 

Aikamoinen resort-alue oli rakennettu muutama kymmenen kilometriä ennen Kuantanin kaupunkia. Noita tuon portin takana näkyviä uusia taloja jatkui kakkostiestä katsottuna eteenpäin monta sataa metriä. Alue oli myös suljettu, joten sinne päästäkseen piti asioida portinvartijan kanssa.

 

 

EF6BCEA6-6553-4BAB-865E-A5D9C91102B0.jpeg
Lähelle Kuantanin kaupunkia oli rakennettu iso Resort-alue

 

Kuten keskiviikkopäivän ingressissä kerroin, majotuin Pantai Regal Hotelliin ennen kolmea. Hieno hotelli, mutta illalla manasin sen nettiä. Olisin julkaissut postauksen jo illalla, mutten saanut kuvia siirrettyä. Wi-Fi-yhteys ei ilmeisesti jaksanut siirtää kuvia WordPress-välitiedostoon vaan ne jäivät tallentamatta sinne.

 

 

2E93074A-30FE-4AD4-BC5D-B9E9BF19ECA1.jpeg
Golfkentän takana meri. Royal Pahang Golfclub. Malesian itärannikko on bongattu!

 

 

Nyt torstaina olen jo reilu kahdeksankymmentä kilometriä majapaikastani kauempana Chukain rannikkokaupungissa Malesian itärannikolla. Tässä hotellissa netti ”potkii” jo ihan hyvin ja julkaisen postauksen ilman tämän päivän kertomusta. Itärannikko saa sitten oman postauksensa myöhemmin…

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kohti Kuala Lumpuria

 

Keskiviikkona julkaisin edellisen postauksen Thaimaa&Malesian fillarireissusta. Olemme tulleet hyvin toimeen jo kolmisen viikkoa; Fillarantti, luotettava Trek-ratsuni ja ehkä reissun tärkein apulainen fillarinavini PikkuG. Matka on edennyt tänään torstaina jo 1800 kilometrin päähän Bangkokista kaikkine mutkineen. Katsoin eilen kartasta, että olen suunnilleen Brunein sulttaanikunnan korkeudella tosin aika lailla lännempänä. Jos Afrikasta hakee vastinepaikkaa, se voisi olla Nairobi ja Etelä-Amerikassa Brasialian keskiosa tai Perun Lima. Eli aika etelässä mennään.

 

img_0587
Trek-ratsulla mennään täälläkin…

 

Ilmat ovat suosineet reissua. Kaikista kuuminta oli alkumatkalla Thaimaassa, jolloin elohopea varjossa nousi tuonne 36-37 asteen vaiheille, eikä vielä ollut oikein tottunut kuumuuteen. Mutta no problems… Täällä etelämpänä se on pysytellyt noin 31-33 asteessa ja öisin tippuu noin 26-27 asteeseen. Pieniä sadekuuroja on ollut täällä etelässä, mutta ne loppuvat äkkiä. Muutamana yönä on tullut vettä enemmänkin ja ukkostanut myös. Tuuli on pyöräilijän kannalta ehkä se tärkein elementti. Se on ollut koko ajan suosiollinen eli pääosin koillistuuli on pysynyt selän takana. Tosin tuuli on ollut hyvin maltillinen 2-4 m/s enimmäkseen iltapäivällä.

 

 

To 25.1.2018 Lumut – Hutan Melintang 17. ajopäivä: 71 km, # 1800 km, +523 m (max 12,0%), ajoaika 3:25 / # 90:44 (4:27), keskinopeus 20,2 km/h (max 33,5 km/h)

 

23AE7C8F-5C5C-42FF-9CD2-B6AAFC9DE4CD.png
Tasaista oli paitsi tienpinta pomputti välillä aikalailla

Reittilinkki:  https://ridewithgps.com/trips/20298260

 

Torstaiaamuna panin kimpsut ja kampsut kasaan hyvissä ajoin ja pääsin lähtemään puoli yhdeksän pinnassa Star Bay-hotellistani Lumutissa. Yöllä oli satanut ja tienpinta oli vielä hiukan märkä, mutta kuivui äkkiä lämpötilan noustessa. Aamulla varhain lämpöä oli noin 27 astetta, mutta päivän mittaan se nousi noin 31-32 asteeseen. Ilman kosteus oli huomattava, joten vaikka lämpöä ei ollutkaan paljon, hiki tippui jatkuvana norona kypärän etureunasta.  Aamulla tein reittisuunnitelman niin, että jaoin matkan Kuala Lumpuriin kolmeen osaan. Kahdessakin tuon noin 230 kilometriä olisi voinut polkea, mutta nuo majoitukset mietityttävät aina.

 

6A5C54AA-A503-4168-8DB2-EAF46006F5F6.jpeg
Viitostien varrella tämä temppeli, taitaa olla islaminuskoisten

 

 

Katsoin Booking.comin tarjontaa 5-tien varrelta kohti Kuala Lumpuria. Siellä oli muutamia majapaikkaryppäitä, mutta välillä oli pitkään tyhjää. Suunnittelin varman päälle. Ensimmäinen rypäs oli vajaan seitsemänkymmenen kilometrin päässä Hutan Melintangissa, missä juuri olen. Toinen sopiva iso rypäs näytti olevan Kuala Selangorissa, minne on matkaa lähtöpisteestäni noin 150 kilometriä ja siitä onkin Kuala Lumpuriin enää noin 70-80 kilometriä. Josko lauantaiksi pääsisi sinne asti. Vaikka en ollenkaan ole ihastunut noista isoista kaupungeista, kai se Kuala Lumpurissa on käytävä. Siellä on noin kaksi miljoonaa asukasta ja pääkaupungin metropolialueella yhteensä noin 6-7 miljoonaa.

 

 

FD126704-4AE2-4187-A2B8-B80A7ECAED9B.jpeg
Näkymä ison Sungai Perak joen sillalta käsin sisämaahan päin

 

 

Viitostie on aika tylsä maisemiltaan. Tasaista maastoa eikä merikään tullut näkyviin kuin muutaman lahden ja yhden ison joen osalta. Palmumetsää ja pieniä asutuskeskuksia oli matkan varrella. Lisäksi tie oli korjauksen alainen ja monessa paikassa, ohjattiin menevä ja tuleva liikenne samalle kaistalle, tosin siellä oli lippumiehiä paljon turvaamassa liikennettä noissa paikoissa.

 

 

5D7D4893-7418-498C-985F-12B7C3F40075.jpeg
Pyykkipäivän satoa hotellihuoneeni ikkunassa

 

Hutan Melintangissa kävin katsomassa kolme hotellia ja yhden motellin ennen Hotelli Melintangin nykyisen huoneeni varaamista (77+10 MR). Täällä on aika uusi käytäntö, että ulkomaalaisilta otetaan 10 MR eli noin kaksi euroa turistiveroa. Tosin kaikki paikat eivät sitä noudata. Hotelliin saavuin jo yhden pinnassa lyhyestä matkasta johtuen ja ehdin pestä kaikki ajovaatteeni kylppärin lavuaarissa. Taitavat kuivua hyvin tuossa huoneeni ikkunassa, koska huoneen vastakkaisesta seinästä puhaltaa ilmastointilaite ja ikkunakin sattui vielä olemaan avattavaa mallia.

Katsoin Wikipediasta tätä pikkukaupunkia. Sen mukaan suurin osa väestöstä työskentelee viljelyksillä, kalastajina ja varsinkin kalastusteollisuuden parissa. Lisäksi täällä on iso palmuöljykombinaatti Jenderata Estate, jolla on jopa oma jalkapallojoukkue Jenderata FC ammattilais-M-Liigassa.

 

 

01315AD1-A8E5-4591-9B51-660ADD88D934.jpeg
Ollut täällä Muhametin maassa on harvojen herkkua – onneksi tuo katos esti Allahin silmän

 

 

Läksin syömään ja sorruin juomaan. Kävelin pikkukaupunkia läpi, tosin se oli tuttu jo pyörän päältä, kun olin katsellut hotelleja sillä silmällä. Ihan Garden hotellin vieressä oli mukavan näköinen ravintola. Terassilla istui neljän keski-ikäisen ukon porukka ja yllätys yllätys – aika monta Tiger-olut pulloa oli tyhjennetty. No Fillarantti meni sisään ja pyysi yhden Tigerin. Siinä kun istuin ja tyhjensin pikkulasiin isoa pulloa, oli mukava seurata tuota taustalla näkyvää naapuriseuruetta, joista vain nyt kaksi näkyy ylemmässä kuvassa. Pissalla…etc.

 

 

1D049B2C-A12E-447F-92E0-42CB7B3AA455.jpeg
Toisen oluen kanssa söin ihan maittavan aterian. Mureaa ja hyvin maustettua possua&riisiä

 

 

Tilanne toisessa pöydässä kehittyi yhä äänekkäämmäksi. Heillä oli oluitten lisäksi kolmen vartin pullo jotakin terävää, viskiltä näytti. Neljään mieheen sitä ryyppäsivät ja välillä blandasivat vesipullosta. Ääni ja eleet kohosivat pikkuhiljaa. Kaljat noin kymmenen pulloa yhteensä oli juotu jo aiemmin. Sitten seurueeseen liittyi pariskunta, joka toi autostaan ison pullon taas jotain viinaa. Rouva oli jo selvästi maistissa ja nauroi äänekkäästi. Homma selvisi siinä pikkuhiljaa. Ravintolaan tuon ”Allahin katoksen” alle sai tuoda omat juomat ja ravintola palveli oheistuotteilla, olutta, vettä etc.

 

 

A12B616B-54D1-4639-9740-027921A1FBD4.jpeg
Fillaranttikin sai myynninedistämispalkinnon. Kolmesta Tigerista sai pelikorttipakan.

 

Tilanne jatkui ja seurueen käytös muuttui yhä äänekkäämmäksi. Sanotaan, että aasialainen kestää alkoholia huonommin kuin länsimaalainen. Toki koko siihen vaikuttaa ehkä eniten. Tilanne muuttui aika huolestuttavaksi, kun yksi alkuperäisen seurueen jäsenistä läksi pois. Hänellä oli komea pickup siinä ravintolan edessä ja aika pierussa hän astui auton rattiin ja ajoi pois. Muut kolme jäivät ja samoin myöhemmin porukkaan liittynyt pariskunta. Siinä vaiheessa sain kolmannen olueni juotua, jolla tienasin tuon pelikorttipakan, ja poistuin kämpille. Että semmosta…nyt olisi pelikortitkin!

 

 

 

Pe 26.1.2018 Hutan Melintang – Kuala Selangor 18. ajopäivä: 94 km / # 1894 km, +500m (6,9%), ajoaika 4:25 (6:32) / # 95:09, 21,1 km/h 

 

Tänään ajelin jo noin seitsemänkymmenen kilometrin päähän pääkaupunki Kuala Lumpurista. Majoituin kolmen jälkeen Sun Inns Hotel Kuala Selangoriin saman nimisessä kaupungissa.  Tämän päivän ajo oli helppo nakki.

 

CC134F54-8114-4049-BBB1-5AB9F8A2BFE2.png

Reittilinkki: https://ridewithgps.com/trips/20319694

 

Ilmasto-olosuhteet olivat kohdillaan. Lämpöä oli vain noin 32 astetta ja pääosin ohut pilviverhon esti auringon porottamisen. Myöskin suhteellinen kosteus oli ainakin tuntumaltaan alempi kuin parina edellisenä päivänä. Tuuli oli heikkoa noin 1-2 m/s, mutta kuitenkin selän takana. Oikeastaan ainut moitittava seikka oli nuo jatkuvat tietyöt, joita on jatkunut jo kahden päivän ajan noin 150 kilometrin matkalla.

 

D85FF921-944D-481C-8320-B7B47D108BD9.jpeg
Tietyömaata riitti ja riitti 5-tiellä. Koko eiliseen päivän ja tänään ajoin pieniä poikkeuksia lukuunottamatta näissä kanjoneissa.

 

Noita punavalkoisia reunaesteitä riitti ja riitti ja ongelmana oli ajoradan kapeus. Varsinkin kun takana oli rekka tai muu iso ajoneuvo, sai katsoa peiliin ja ajella varovasti. Toisaalta aika hyvin ammattikuljettajat huomioivat pyöräilijän, sen sijaan henkilöautot viistivät monta kertaa ihan vierestä.

 

 

C1D502E5-5A45-40C8-AA80-A31FBC4458B6.jpeg
Täällä on valjastettu robotit liputushommiin. Aurinkokenno antoi virtaa lipun heiluttajalle.

 

Nämä tiefirman haalareihin puetut vesselit olivat hauskoja lippumiehiä varoittamassa tietöistä. Niitä näkyi kymmenittäin. Osa heilutti ja osa oli ”kahvitunnilla”. Virta tuli tuosta pään yläpuolella näkyvästä aurinkokennosta.

 

 

6650DF89-56F2-4054-A70A-7A17F203F4FF.jpeg
Mikähän kukka tuo on ? Lehdet näyttää lumpeelta,

 

Maisemia ei ollut tänäänkään. Tasaista tietä ja tietyömaata. Ajelin aika reipasta vauhtia ja ensimmäisen tauon pidin vasta noin puolimatkassa. Olin taas lähtenyt ilman aamiaista ja noin neljänkympin ajon jälkeen alkoi nälkä kurnia. Pysähdyin yhteen hedelmäkojuun, kun ruokapaikkoja ei näkynyt tulevan vastaan. Ostin puoli tertullista banaaneja (noin kymmenen kappaletta/ 2 RM eli vajaa 40n senttiä) ja söin heti niistä viisi. Taas jaksoi polkea.

 

19D83E9D-77A1-4116-9311-66A39658FCBC.jpeg
Rouva oli onkimassa kotipihassaan ja saikin jonkin pikkukalan kuvan ottamisen jälkeen

 

Ruokatauon pidin vasta noin kuudenkympin ajon jälkeen yhdessä tienvarsikuppilassa. Täällä systeemi noissa on se, että katsotaan tarjoiluastiasta mitä ruokaa on tarjolla ja näytetään haluttua. Tuossa lautasella näkyy valintani. Kanaa, vähän katkarapuja ja onko tuo nyt riisinuudelia vai mitä. Ruoka on ihan maukasta tosin liki kylmää. Täällä ei mikroa tunneta. Kolpakossa näkyvä juoma, sanotaan teetari, on yleinen ruokajuoma näillä main. Hyvää vähän kaakaon tyyppistä kuumaa juomaa. Join yhden ensin ruuan kanssa ja toisen jälkiruuaksi. Tosin söin toisenkin jälkiruuan vähän ajan päästä, mangoa makealla riisipedillä.

 

6D5014D8-0CE6-4B1B-A204-A629A0C6C3B1.jpeg
Vajaan puolentoista euron aamupäivälounas tien varressa. Teetari on tuo mainio kuuma ruokajuoma.

 

Loppumatka meni hurauksessa ja Selangorin kaupunki tuli vastaan ison joen ylityksen jälkeen. Olin jo aamulla varannut hotellin Booking.comin kautta. Hiukan jouduin hakemaan sitä, koska se ei ollutkaan aivan kaupungin keskustassa, kuten luulin vaan reilun kilometrin siitä ohi. Laitoin katuosoitteen PikkuGeelle ja yllätys yllätys katu löytyikin tällä kertaa. PikkuG vei minut tyylikkäästi perille asti.

 

 

93060188-7EBA-4134-BCD4-9CFC4829B491.jpeg
Näitä myyntikojuja oli taas tien varressa säännöllisin väliajoin. Taitavat olla mangoja.

 

Kello on nyt paikallista aikaa iltakuusi eli pimeä tulee reilun tunnin päästä (19:27). Taidanpa lähteä katsomaan ruokapaikkaa ennen auringon laskua.  Tuosta ihan vierestä löytyikin paikallista ruokaa. Kanaa, sahramiriisiä ja voimakasta maustekastiketta sekä ruokajuomana teetari (13 RM).

 

 

488F4A3E-9425-46E5-AD66-8EBB60D6ADE2.jpeg
Näitä lippuja liehui monissa paikoin tien varressa. Onkohan osavaltion vai puolueen?

 

Ruokailun jälkeen tuli tehtyä lähiympäristössä pieni neljän kilometrin palauttava iltakävely. Auringon laskun jälkeen hämärä tulee melkein heti ja pimeä noin reilu viisitoista minuuttia sen jälkeen. Yksi Tesco-tavaratalokin oli tuossa ihan kulmilla. Hotellille tullessa nappasin tuon ulkokuvan aika vaatimattomasta hotellistani.

 

9AC29652-75F7-46E8-823E-642BB90B7932.jpeg
Hotellini Sun Inns Kuala Selangor

 

 

 

La 27.1.2018 19. ajopäivä: Kuala Selangor – Kuala Lumpur , 76 km / # 1970 km, +674 m (max 10,5%),ajoaika 3:53 (5:16) /# 99:02, keskinopeus 19,4 km/h(max 38,7)

 

Kuala Lumpurin keskustassa hotelli Pudu Bintang KL. Läksin aamulla jo kahdeksan pinnassa ja tulin tänne isolle kirkolle hyvää vauhtia, paitsi että vauhti pysähtyi parikymmentä kilometriä ennen määränpäätä. Kuala Lumpurin kaupungissa on 1,9 miljoonaa ja sen metropolialueella noin 7,2 miljoonaa asukasta. Eli aikamoista ruuhka-ajoa oli varsinkin tuo loppupätkä.

 

 

715F962C-5C4C-4593-BA83-761D407AC03C.png

Reittilinkki: https://ridewithgps.com/trips/20337972

 

Ajo-olosuhteet olivat hyvät. Lämpöä lähtiessä oli noin 27 astetta ja päivälläkään se ei noussut paljon yli kolmenkymmenen varjossa. Eikä tuo aurinkokaan kauheasti räkättänyt. Mitä lähemmäs Kuala Lumpuria tulin, sitä utuisemmaksi ilma muuttui ja smogin tunsi nenäpielissään. Iso reilun seitsemän miljoonan asukkaan metropoli saastuttaa.

 

 

27BF32FA-5FC0-4BEE-8951-5AE5522550C8.jpeg
Shakti Temple Bukit Rotan on yksi hienoimpia Hindu-temppeleitä Malesiassa

 

PikkuG antoi minulle suunnaksi 54-tien, jota olin jo aamulla katsonut kartastakin. Samoin kun varasin Booking.comin kautta hotellin, senkin kartta näytti reitin lähtöpisteestäni Kuala Selangorista. Tien perusparannustyöt jatkuivat varsinkin alkuosasta myös tällä tiellä. Tämän vuoden Malesian budjettiin on varattu rahaa rutkasti infraan. No on sitä infraa ennenkin rakennettu, kuten tuo yläkuvan hindu-temppeli osoittaa. Olisi ehkä kannattanut käydä katsomassa temppeliä. Sen verran paljon sitä netissä ylistettiin. On kuulemma maailman ainoa temppeli, jossa on kuvattu kaikki 96 shaktihahmoa. Shakti on hindulaisuudessa naispuoleisen jumalaisen energian käsite.

 

 

Kelan Golf DiRaja Kampung Kuantan golfklubi

 

Golfklubi osui silmään noin kymmenen kilometrin ajon heti tuon temppelin kohdalla ja olihan golfarin poikettava kahvit juomaan klubilla. Pelureitakin oli yllättävän hyvin liikkeellä jo ennen yhdeksää. Paikallisilta näyttivät ainakin ihon väriltään. Klubi oli aika vanha ja jo vähän nuutuneen näköinen. Hitsi kun en huomannut tarkemmin tutkia tuota oikean kuvan ruskeaa taulua, missä oli klubin mestarit vuosittain. Kahdessa rivissä oli nimiä aika paljon. Olisikohan tuossa ollut noin neljäkymmentä nimeä, joten siitä voi laskea vuosia taakse päin.

 

3BB187EF-B9D5-4346-80F2-95E178921E1C.jpeg
Kampung Kuantan golfklubin portilla oli melkoinen puu

 

Golfklubin lyhyen kahvihetken jälkeen matka jatkui samaa 54-tietä itään. Ulla-vaimoni on kiinnostunut hautausmaista ja pyytänyt kuvia niistä. Ensimmäisen kerran tällä reissulla taisin vasta toteuttaa tuon toiveen. Muutaman saman tyylisen hautausmaan olen nähnyt tien varrella aiemminkin.

 

2A5FAEE1-699B-4F0B-81CB-E6A0268142A2.jpeg
Vaimo on pyytänyt näitä hautausmaakuvia

 

Ajoin hyvää vauhtia noin viisikymmentä kilometriä. Keskinopeus oli noin 22 km/h, mutta parikymmentä kilometriä ennen Kuala Lumpurin keskustaan saapumista ison metropolin ruuhka alkoi vaikuttaa. Liikennevaloja ja jatkuvia risteyksiä sekä melkoista betoniviidakkoa. Toisaalta fillarilla pysyi ohittelemaan pysähtyneitä autoja. Mitään miellyttävää ajo suurkaupungissa ei ole, mutten mitään turvattomuuttakaan kokenut. Sitä on jo tottunut tuohon rytmiin. Peili on ensiarvoisen tärkeä väline ainakin minulle jäykkäniskalle.

 

 

3E0F6A7A-D7F5-4A3A-B6C0-C1349486388E.jpeg
Tästä on matkaa ydinkeskustaan vielä noin viisitoista kilometriä

 

PikkuG ohjasi ja itse annoin Trek-ratsun porhaltaa noissa betoniviidakoissa. Siltoja ja ramppeja oli jatkuvasti ja piti olla tarkkana, että pysyi oikealla reitillä kovassa liikenteessä. Pikkuhiljaa alkoivat keskustan pilvenpiirtäjät hahmottua edessä smog-usvan keskellä. Ennen muuta yritin katsoa, koska Kuala Lumpurin kuuluisat Petronas-kaksoistornit ilmestyvät näkökenttään. Ne on rakennettu 1985 ja ne ovat 452 metriä korkeat. Tornit olivat vuoteen 2004 asti maailman korkein rakennus. Hotellistani on matkaa sinne noin pari kolme kilometriä. Pitääpä huomenna käydä paikalla. Tuskin sinne ylös kannattaa kuitenkaan mennä näissä näköolosuhteissa.

 

 

F46F4125-311A-4CAE-BAEF-8EC2D3FE8560.jpeg
Rampista alas ja tuonne autojen sekaan vasemmalle. Fillarilla voi puikkelehtia…

 

Kuala Lumpur on Malesian suurin kaupunki ja liittovaltion pääkaupunki. Suurin osa sen 1,9 miljoonasta (ja esikaupunkeineen 7,2 miljoonaa) asukkaasta  on malaijeja ja kiinalaisia, mutta kaupungissa asuu myös paljon intialaisia. Iso osa Malesian hallinnosta on kuitenkin siirretty uuteen hallinnolliseen pääkaupunkiin Putrajayaan.  Tässä wikipedia-faktoja Kuala Lumpurista (KL): https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuala_Lumpur

 

5AA193B4-80A5-47AC-A0CD-491F315E7C2D.jpeg
Tässä lähestyn jo ydinkeskustaa, tuolla vasemmalla häämöttää toinen Petronas-torni. Matkaa ehkä vielä viitisen kilometriä.

 

Pienen haeskelun jälkeen löysin aamulla varaamani hotellin. Hotel Buda Bintang KL on pieni, siisti ja edullinen hotelli aivan ydinkeskustassa. Majoituin sinne jo hyvissä ajoin iltapäivällä. Suihkun jälkeen läksin kävellen kaupungille. Tein noin seitsemän kilometrin kävelylenkin. Valtavia ostoskeskuksia, mutta ikävän ja tylsän näköistä rakennettua miljöötä osui lenkkini varrelle. Kävin syömässä HongKong-ravintolassa yhdessä isossa kauppaparatiisissa. Ruoka oli ihan hyvää. Söin juustolla kuorrutettun kanariisiannoksen meksikolaisittain. Piti olla spicy, mutta paljon vahvemmin ja paremmin maustettua ruokaa saa noista tavallisen kansan tienvarsipaikoista. Alkukeitto oli kermainen maissikeitto ja ruokajuomana oli joku YiengYong vai mikä se oli (26 RM eli noin viisi euroa koko hoito).

 

 

 

 

 

Kun kävelin hotellilleni päin, katsoin kartasta ison vihreän puistoalueen. Ajattelin oikaista sen poikki takaisin tullessa. Kuten alakuva osoittaa, puistoa ei enää ole, vaan siihen rakennetaan julmetun isoa kompleksia. Varmaan siihen nousee uusia isoja pilvenpiirtäjiä. Jotenkin vetää surulliseksi. Mitähän kähmintää siellä taustalla on tapahtunut. Raha jyllää. Muutenkin ainakin tämän päivän perusteella, on tullut aika ikävä kuva Kuala Lumpurista. No huomenna laajennan piiriä ja otan fillarin avuksi kaupunkiin tutustumiseksi.

 

 

8F63755F-16A0-4E3B-88DB-383D6CADD347.jpeg
Jotenkin tämä Kuala Lumpur on murheellinen kaupunki. Hirveä rakentaminen päällä. Tuossakin on kartan kartan mukaan iso puisto – vaan muisto enää!

 

Blogipostauksen loppuun vielä positiivinen ilme. Hotellissani on kivoja seinäpiirroksia. Tässä on muutama omasta kerroksestani. Hissin vieressä on tuo ylempi ja oman huoneeni oven vieressä tuo alempi mietelmä. Oskar Wilden ajatuksiin on hyvä kohta puoliin mennä nukkumaan. Kello on jo iltakymmenen, mutta yritän saada tämän postauksen julkaistua sitä ennen.

 

 

FC5C78BF-626A-4EED-8E41-1BFD75F139A7.jpeg

50AFA7E7-220C-44AD-918C-06BB0AA83211.jpeg